sunnuntai 10. lokakuuta 2010

Ei anneta periksi

Ojanpenkalla huojui lauantain kävelyretken väripilkkuna loistavansininen lupiini. Toisaalla keikistelivät punertavat kaunokaiset, puna-apilat, kuin sanoakseen, emme anna periksi, haluamme vielä kukkia emmekä antautua syksylle ja talvelle. Omakin olo on vähän samanlainen...




6 kommenttia:

  1. No ei uskois ja olen kyllä samaa mieltä, ei anneta periksi.Talvi on peräpäästä minun mielestäni ja vuosi vuodelta tuskaisempi sekä fyysisesti että henkisesti.
    Lämmittää sydäntä kun luonto jaksaa vielä yrittää:)

    VastaaPoista
  2. Ohhoh,oletpa vielä löytänyt luonnosta kesän fiiliksiä :)

    VastaaPoista
  3. Frühling wäre mir auch lieber!
    Liebe Rosinengrüße

    VastaaPoista
  4. Katsos vaan, millaisia löytöjä olet tehnyt. Kesä ei tosiaankaan halua antaa periksi ja hyvä niin :)

    VastaaPoista
  5. Piti tulla sinunkin lupiinikuvaa kattelemaan:)

    VastaaPoista
  6. Aivan samaten olen tässä katselut joitakin lupiineja sekä mietin josko noita apiloita keräsi maljakkoon. Ovat nyt niin kauniin näköisiä.

    VastaaPoista

Viestisi lämmittää mieltäni, kiitos siitä!