perjantai 15. huhtikuuta 2011

Jaloa voimaa

Ah ja voi, tykkään kovasti lilasta, ja kun se väri valtaa yhden lempikukistani, syntyy mieleni lumoava yhdistelmä. Todella kauan olen saanut ihailla olohuoneessani tätä ranunculusta, jaloleinikkiä. Kesti yllättävän hyvin myös normihuoneilmassa, vaikka tykkää kyllä vähän viileämmästä.


Mukava huomata, että uusia lukijoita on tupsahtanut blogiin! Tervetuloa kaikille ja vieläpä osa on ystävällisesti visiitistään jättänyt jäljen myös kommenttikenttään, joten olen oikein iloisesti yllättynyt!

Nyt on kevät, ihanaa!

5 kommenttia:

  1. Täälläkin iloitaan keväästä, aivan mieletön juttu!

    Kauniin värinen kukka :)

    VastaaPoista
  2. Onpa ihana, huomasin takapihalla oli pari krookusta puhjennut ja puput ei ole syönyt niitä. En tiedä mitä tehdä kun maa on niin märkää ettei voi kontata ja selkään sattuu liikaa jos alan kyykkiin perse pystyssä.Hyvänen aika sentää pitääkö jättää dokumentoimati ekat krookukset!!!
    Mä lähden käymään paikallisessa puutarhaliikkeessä en siinä isossa saksalaisessa:)
    Kävitkös jo äänestämässä, huomenna on jännät paikat mihin Suomi menee.

    VastaaPoista
  3. Kaunis kukka todella. Ihanan värinen!

    VastaaPoista
  4. Merja K: sitähän tuli ihan punaiset posket auringonlämmöstä! Kevätfiilis on mahtava!

    Henrietta: Otit kait pikkuisen pallin peffan alle, siinä kököttäen saanet hyvän kuvan krookuksistasi. Heh, selkä on kipeänä taas mullakin, kun keräilin into piukassa mökillä maahan pudonneita oksia isot kasat, mutta eiköhän selkä levätyn yön ja särkypillerin jälkeen taas jotenkin huomenna pelitä. Löysitkös jotain kivaa paikallisesta? Ai äänestys, eikö sinne ehdi vielä huomenna, joten siinä yksi palmusunnuntain homma :)

    Musta kissa ja enkulin käsityöt: eikö olekin? En voinut tätä mitenkään vastustaa paikallisessa puutarhamyymälässä.

    VastaaPoista

Viestisi lämmittää mieltäni, kiitos siitä!