Ruovikkoa riittää nykyään ihan liiaksi asti. Kaulushaikarat tykkäävät, mutta kansan suussa usein kaisloiksi kutsutut ruo'ot syrjäyttävät kaiken muun tieltään. Järviruokomassa on jo saanut syysvärin, itse asiassa keltainen on jo haalenemassa ruskean sävyihin.
Viikonloppuna lauantaina oli harvinaisen tuuletonta, mikä on aika ihme,
sillä mennyt kesä ja syksy ovat olleet mökkirannassa todella
puhurisia.
Järviruokojen röyhyt peilailivat itseään harmaasta merestä...
Ihmettelin jo sanaa .. sitten tajusin että kaislikko on sama asia.. ei vain tule käytettyä niin unohtuu sanatkin...
VastaaPoistaHienot kuvat
Niin, kaislathan ovat vähän erilaisen näköisiä kuin nämä järviruo'ot. Mutta kyllä aika moni ruokojen kohdalla edelleen puhuu kaisloista.
PoistaHienoja kuvia ja hyvä aihe. Surffailen täällä samalla kun kirjoittelen koulutehtävää vieraslajien torjunnasta. Olen muuten monesti googlen kautta päätynyt sinun sivuillesi kun etsin tietoa koulujuttuihin =)
VastaaPoistaHeh, aika hassua, että päädyt tänne googlailemalla...minkälaisia ne sun koulujutut ovatkaan? Liittynevät kasveihin kuitenkin?
PoistaInhoan järviruokoa yli kaiken :/ Se pilaa jokaisen kauniin merenrannan umpinaiseksi ruohopelloksi eikä siitä voi edes käyttää punontaan tai mihinkään muuhun hyödylliseen. Ja siitä on suunnattoman vaikea päästä eroon! Täysin turha kasvi... :)
VastaaPoistaHirveä kasvuvauhti ruovikolla tuntuu olevan meidänkin seuduilla ja se on tosiaan todella vaikeaa hävittää. Ja kun monet vielä niittämisen jälkeen päästävät kaislat juuripaakkuineen ajelehtimaan merelle, kasvaa niistä juurenpätkistä jälleen uusia. En ymmärrä, miksei niitä jakseta kerätä pois vedestä niiton jälkeen.
PoistaKauniita kuvia! Jospa järviruo'on ainoa funktio onkin vain olla kuvauksellinen...
VastaaPoistaKuuluuhan ruovikosta tuulisina päivinä kaunis suhina. Ja kirvat sekä muut ötökät viihtyvät ruokojen seassa, joten pikkulinnuille riittää murkinaa :)
PoistaSuperkauniita kuvia. Haikarat ja kurjet ovat lemppareitani :)
VastaaPoistaMeidän lähiruovikossa on viihtynyt nyt ainakin parina kesänä haikara. Kerran näin sen sattumalta mökille tullessani auton ikkunasta meidän rannassa, mutta se pelästyi auton ääntä ja lensi pois.
Poista