tiistai 20. toukokuuta 2014

Oi Aurora

Auroraperhonen (Anthocharis cardamines) on vikkelä lentelijä! Koiraan tunnistaa etusiiven isosta oranssista kärkiosasta, josta perhosen nimikin on todennäköisesti saanut innoituksensa: latinan kielen aurora tarkoittaa aamuruskoa. Naaraalla oransseja lätkiä ei ole, vaan se muistuttaa valkoisuudessaan samankokoista ja -väristä lanttuperhosta. Auroraperhosneidin takasiipien alapuoli on kuitenkin vihertävien läiskien kirjoma, kuvio näkyykin alemmassa kuvassa melko hyvin.



Useamman tunnin seurannan aikana nämä aurorayksilöt malttoivat pitää lennossaan parin sekunnin mittaisen tauon, koiraan kuvasin voikukkabaarissa ja naaras huilaili lehdellä viikonvaihteen kirkkaassa auringonpaisteessa.

20 kommenttia:

  1. Kaunis perhonen, pointsit sinulle kun olet saanut kuvan otettua! Ei voisi tuolla perhosella parempaa nimeä olla :) Itseäni niin harmitti kun kameraa ei ollut juuri silloin käsillä kun valtava suruvaippa levähti hetkeksi puunkuorelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen itsekin missannut tänä keväänä muutamia tuhannen taalan kuvauspaikkoja, kun juuri sinä hetkenä ei tarkennus toimi tai valotus ei ole kohdillaan. Se juuri sopiva hetki voi olla ohi nopeammin kuin sekunnissa. Mutta ajattelen silloin itseäni lohduttaen, että ensi kerralla onnistun :)

      Poista
  2. Jännää, en ole ikinä ennen nähnyt näitä perhosia mutta nyt niitä kuvailee yks jos toinenkin bloggari!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taisin onnistua viime kesänäkin kuvaamaan koirasauroran yhden kerran keväällä, se kuva oli kyllä vielä huonompi kuin tämä tämänvuotinen.

      Poista
  3. Onpa kauniit perhoset, en ole minäkään luonnossa heitä nähnyt! Täällä ei muuten vielä ole näkynyt melkein mitään perhosia, ei edes puutarhalla. Yksi sitruunaperhonen eilen lenteli.....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä on niin kovia menijöitä, että ei niitä välttämättä ehdi huomatakaan :) Näillä kahdella oli reviiritaistelua sitruunaperhoskoiraan kanssa, mutta en minä kameran ja putken kanssa siinä hötäkässä perässä pysynyt...

      Poista
  4. Hyvin olet ehtinyt kamerasi kanssa. Nämä sun ötökkäkuvat on parhaita, varsinkin perhoset. Tätä en ole pihallani nähnyt ollenkaan, vaikka muuten perhosia hyvin riittääkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aurorat lentelevät mökkimaisemissamme näin lopputoukokuusta, alkukesäkuusta. Sen jälkeen ei niitä enää pahemmin näy. Kiva, jos pidät perhoskuvista, en itsekään kyllästy perhosiin kuvausaiheena. Ovat usein myös varsin haasteellisia!

      Poista
  5. Oi, täällä on taas niin upeita otoksia. Sinun hyönteiskuvasi ovat kyllä aivan omaa luokkaansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Cheri! Kärsivällisyys palkittiin tälläkin kertaa :)

      Poista
  6. Juu, näiden perässä saisi hyvinkin kuntoiltua ja siis juostua. Kovin ovat malttamattomia ja kiireisiä. Kaunis tämä aurora kyllä on. Oikein sydäntä sykähdyttävä näky. Mies ei aluksi uskonut kun sitä kuvailin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinähän jumppasit kanssa juuri näiden perässä? Ai, eikö miehesi uskonut? Nuo oranssit lätkät koiraan siivissä ovat kyllä varsin huomioitaherättävät!

      Poista
  7. Onpa kaunis! En muista nähneeni tätä piiiitkään aikaan, tai sitten en ole kiinnittänyt siihen huomiota. Ihanaa kun voi katsella kaikkia kauniita perhosia täällä blogissasi. Lentelevät niin vikkelään ettei ehdi jäädä ihastelemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä aurorat lepattavat lentäessään niin vimmatusti, ettei ainakaan naaraita oikein ennätä vauhdissa tunnistaa. Muistuttavat tosiaan lennossa lanttuperhosta. Koiraan nyt tietty erottaa noista oransseista läiskistä, sellaisia ei ole kenelläkään muulla.

      Poista
  8. Mä olen aina halunut kuvata Aurooran, ohi kerran lensi tuolla itä-suomessa puistossa, täällä etelässä päin en ole nähnyt tuota perhosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aurora on kuulemma yleisin Etelä- ja Keski-Suomessa, levinneisyysalue on kuitenkin koko Suomi. Silmät tarkkana, voipi liihotella ohitsesi siis myös täällä etelässä, auroraperhonen viihtyy mm. niityillä ja metsänreunoilla.

      Poista
  9. Enpä muista minäkään nähneeni luonnossa Auroraa. Tosin tämän blogielämän myötä olen alkanut seurata lintuja ja kaikkea liikkuvaa luonnossa huomattavasti enemmän ja näkemästäni lisätietoa etsien. On kivaa, että puutarhuritkin erikoistuvat joihinkin tiettyihin ilmiöihin ja jakavat sitten onnistumistaan muille. Sinulle suurkiitos laajasta "ötökkätietoudesta" hienoine kuvineen. Sillä on ollut ja tulee varmasti myös olemaan suuri merkitys minulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, olipa kauniisti sanottu. Sinulla se on sana hallussa. Kiitos, between :)

      Poista
  10. Juoksin perässä kunnes voimat uupuivat :)
    Ei mokoma edes pysähtynyt.
    Hienot kuvat kun tietää miten ison työn takana tuo on!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy myöntää, että kyllä siinä hikihelmet otsalle tuli, kun yritti helteessä pysyä näiden kintereillä :)

      Poista

Viestisi lämmittää mieltäni, kiitos siitä!