torstai 19. helmikuuta 2015

Ytimekkäästi

Vasurilla useamman päivän naputtelun tuloksena (hiljaa hyvä tulee!)
ytimekkäät vastaukset Suvikummun Marjalta tulleeseen viiden kysymyksen haasteeseen,
kiitos vaan Marjalle kimuranteista kysymyksistä :)
Marjan blogissa näkyvät myös haasteen alkuasetelmat (klik), joten en toista niitä nyt.


1. Mikä on onnellisin lapsuuden ajan muistosi? Mikä tekee siitä niin erityisen?
En pysty nimeämään vain yhtä eli kivoja, onnellisia hetkiä on monia.
Mutta kerrotaan nyt vaikka tämä:
Tehtailimme asuinalueen lasten kanssa kesäaikaan ihan omin päin "teatteriesityksiä"
ja kutsuimme vanhempamme niitä katsomaan pihalle.
Oli prinsessaa, rosvoa ja sheriffiä sekä muita seikkailijoita!
Hauskoja hetkiä, mukavaa yhdessäoloa ja yhdessä tekemistä, luovuutta ja yhteisöllisyyttä!


2. Minkä taidon haluaisit itsellesi?
Olisi hienoa, jos pystyisi parantamaan erilaisia sairauksia ja vaivoja, mielen tai kehon.
Siis vähän sillai taikasauvaa heilauttamalla.
Tosin sillä taidolla varustettuna voisi avunpyytäjiä olla 24/7 oven takana...

Kivaa olisi myös osata maalata vesiväreillä siten,
että olisi itse kerrankin tyytyväinen lopputulokseen.


3. Jos onnellisuus olisi rahaa, millainen työ tekisi sinusta rikkaan?
Työ, jossa saisin käyttää luovuutta ja kädentaitoja
tai työ, jonka kautta tekisin muita ihmisiä ja/tai eläimiä onnelliseksi.


4. Kuinka vanha olisit, jos et tietäisi oikeaa ikääsi?
Minähän olen iätön :)
Nuoremmalta tuntuu kuin mitä kalenteri näyttää!


5. Minkä neuvon antaisit 15-vuotiaalle itsellesi?
"Maailmaa on muutakin kuin se, mitä ikkunasta näkyy."
Matkustelin paljon nuoremmalla iällä ja tykkäsin reissata yksin,
koska silloin tuli rohkeasti haettua kontaktia paikallisiin
ja siten oppi ehkä enemmän - sekä kieltä että kulttuuria.
Nuorena jaksaa paremmin pitkiä lentomatkojakin.
Ei siis kannata odottaa eläkeikään asti :)

7 kommenttia:

  1. Kivat vastaukset ja mustavalkeat kuvat!
    Kuulostipa hauskalta tuo lapsuusmuisto teatteri esityksistä!

    VastaaPoista
  2. Tuo parantamisen taito olisi hyvä olla olemassa. Ja samoin toivoisin, että osaisin edes vähän käyttää vesivärejä. Tällä hetkellä olen liian kärsimätön moiseen.

    VastaaPoista
  3. Kiitos, kiva kun otit haasteen vastaan!
    Kyllä sinut ihan tunnistaa näistä vastauksistasi :)
    Kauniit mustavalkoiset kuvat. Nuo kielonkukat, niin hurmaavat!
    Mekin muuten tehtiin lapsina teatterijuttuja. Huippuroolini oli yhdessä jutussa, joka me itse käsikirjoitettiin ja esitettiin koulussa, minä minä oli bensatankki!

    VastaaPoista
  4. Nostalgiset kuvat vastausten kera. Kiva haaste ja hyvin selvisit vasurilla naputellen, sitkeyttä :)
    Meillä oli serkusten kesken tapana järjestää aina esityksiä, kun kokoonnuimme ja sitten aikuiset tuli katsomaan!

    VastaaPoista

Viestisi lämmittää mieltäni, kiitos siitä!