Vuosi vuodelta tykästyn enemmän akileijoihin,
helppoja lisätä itsekin siemenistä.
Akileijat ovat erittäin valokuvauksellisia kasveja.
Niinpä tarjoan teille nyt massiivisen akileijapläjäyksen kuvina :)
Koittakaa kahlata loppuun asti!
Vuonna 2012 hankkimani Barlowit kukoistavat nyt ennennäkemättömän
runsaalla kukinnalla.
Liekö salaisuus viime syksynä tehty paikan-
ja mullanvaihto?
Tummanpurppurainen Barlow Black vaihtaa silmissä värisävyä kelin mukaan,
auringossa se hehkuu punaisempana ja pilvisellä kelillä näyttäytyy lähes tummanruskeana.
Vaaleamman purppurainen Christa Barlow saa ilmeeseensä keveyttä valkoisesta,
joka reunustaa ohuesti terälehtiä.
Kolme vuotta sitten siemenistä kylvämäni
Rose Star -jaloakileija on kukkinut vuolaasti kesäkuun toiselta viikolta asti,
vaikka peurat parturoivat sen lehdistön viime syksynä maan tasalle.
Hennon vaaleanpunainen lehtoakileija on yhtä herttainen kuin aina
ennenkin.
Sitä katsoessa tulee keveä ja onnellinen olo,
on niin nätti ja luonnollisen kaunis.
Tämän kevään hankintoja on valkoinen jaloakileija Silver Queen,
joka muistuttaa paljon toista tämänvuotista ostostani Kristallia.
Kauniita kuvia, niin kuin blogissasi aina! Akileijat ovat viehättäviä, annan niiden lisääntyä pihallani ihan mielin määrin. :)
VastaaPoistaMinä olen vasta pääsemässä akileijojen makuun...saa meilläkin lisääntyä niin kauan kuin tilaa riittää :)
PoistaAkileijat ovat elegantteja kukkijoita, väri- ja lajikirjo on suuri. Löysin tänä vuonna kukkapekistäni myös jänniä risteytymiä.
VastaaPoistaJuu, ne risteymät voivat kuulemma olla todellisia helmiä!
PoistaEi ole todellista mä just postasin kuvia akileijoista jotka ei kyllä olen mun pihalta :) Olen nyt kans ihan rakastunut näihin ja jos sulta liikenee siemeniä jakoon olisin tosi onnellinen. Jopa mä olen onnistunut siemenestä kasvattamaan akileijoja mutta ei ole kuin yhtä lajia jotka äidiltä tullut. Avoimista puutahoista ostin yhtä vaaleaa akileijaa ja toivottavasti se lähtee leviämään kuhan saan sen maahan. Nuo ekat tummanpurppurat on aivan ihania. Ihanaa kesää ystävä hyvä <3
VastaaPoistaYritän muistaa ottaa siemeniä talteen myöhemmin. Sitä en tiedä, millaisia siemenistä kasvaa, kun akileijat ovat sen suhteen vähän yllätyksellisiä! Kerroksellisuus usein kuulemma tuppaa hävitä ja väritkin muuttua toisiksi, mutta voit saada hauskoja ylläreitä. Mukavaa kesän ja valon aikaa myös sinulle, ystäväiseni!
PoistaKauniita kuvia akileijoista!
VastaaPoistaKiitos paljon.
PoistaLoistavat akileijat!
VastaaPoistaJa kukkivat niin kauan!
PoistaUpeita ovat! Minäkin olen pikkuhiljaa alkanut tajuamaan akileijojen kauneuden.
VastaaPoistaKiva, sitten meitä on kaksi :)
PoistaUpeita kuvia.
VastaaPoistaMukavaa viikonloppua sinulle.
Kiitos ja mukavaa alkavaa viikkoa!
PoistaAkileijat ovat ihania. Jotenkin ne ovat kuin puutarhan ikiomia keijukaisia. Niitä on niin valtavasti erilaisia. Kunpa itsekin saisin tuollaisia suuria määriä yhteen paikkaan - siis muutakin kuin niitä jokaisessa puutarhassa vaeltavia.
VastaaPoistaYritän muokata akileijapenkkiä, tosin kun akileijojen kukinta on ohi, on se aika tylsän näköinen. Meillä tuppaa akileijojen lehtiin tulemaan niitä "miinareita", jotka ryömivät lehden sisällä jättäen mielenkiintoisen näköisiä mutkittelevia kuvioita lehtien pintaan.
PoistaIhanat akileijat! Kuvauksellisia ovat, mutta eivät onnistu minun pienellä pokkarillani. Niiiin haaveilen kunnon kamerasta ...
VastaaPoistaKyllä näistä varmaan pokkarillakin kivoja kuvamuistoja saa itselleen :)
PoistaAkileijaihastus tuntuu mullakin syvenevän vuosi vuodelta :) Ihanat kuvat! Kivaa viikonloppua!
VastaaPoistaKiva, muitakin akileijafaneja ilmoittautuu :) Hauskaa alkavaa heinäkuun viikkoa!
PoistaKiitos, ei voi kieltää etteivätkö olisi kauniita!
VastaaPoistaJa todella ahkeria kukkimaan!
PoistaIhania! Akileijat on tosiaan helppoja siemenistä lisättäviä. Ja kylväytyvät ihan kiitettävästi itsekin...:)
VastaaPoistaKylvin keväällä jotain tower-lajikkeita, katsotaan ensi vuonna, jos suostuvat jo silloin kukkimaan. Esikasvatin ne ja ovat nyt mökillä penkissä juurtumassa.
PoistaMassiivet akileijapäivityksen on tosi jees. Harrastan niitä itsekin. Mutta kun ne on niin ihania. Omia suosikkeja on kaikki yksiväriset varsinkin pienemmät maatiaiset ja kerrotut barlow-lajikkeet. Mutta on ne kyllä kaikki tosi kauniita.
VastaaPoistaMinulle akileijojen maailma on vielä suht uusi, mutta jatkan tutustumista innolla!
PoistaKaunis, kauniinpi ja...vielä kauniimpi!
VastaaPoistaElämän herkkyyttä ja lumoavia kuvia akileijan elämästä!
Kiitos niistä!
Kiitos, Susanna, kauniista sanoistasi!
PoistaVoi miten kauniita kukkia :)
VastaaPoistaMitenköhän nämä kestäisi maljakossa? Pitäisikin joskus kokeilla!
Poistaoi tuota kukkien runsautta ja ihania värejä!
VastaaPoistaNäihin voi kyllä ihan hullaantua :)
PoistaKauniita ovat! Onko tietoa, että pysyvätkö nämä hienoudet risteytymättä vanhoihin perinteisiin lajeihin ja kuinka kaukana ne pitäisi toisistaan kasvattaa? Musta tuntuu että kaikki akileijat muuttuu sinisiksi/liloiksi, olen kyllä kerännyt sinisten siemenkodat nyt jo pois, etteivät leviä enää.
VastaaPoistaMinulle ei ole vielä ehtinyt risteymiä kasvaa, joten en osaa sanoa tuosta etäisyydestä. Minulla on ainoastaan yksi sininen, se on nyt viime keväänä hankkimani kääpiöakileija.
PoistaAkileijoihin kun oikein retkahtaa, niin se on sitten menoa...Ihania! Minä niihin jo niin sekosin ;)
VastaaPoistaNo niin, perästä tullaan :)
PoistaMinäkin olen niin lääpällään akileijoihin. Ja jos en vielä olisi, näiden kuvien jälkeen se retkahtaminen olisi ainakin tapahtunut. <3
VastaaPoistaEn muista, mistä oma kiinnostukseni akileijoihin alkoi, mutta ehkäpä juuri joistain kuvista, joita näin täällä blogilandiassa...
PoistaUpeita kuvia ja hienoja lajikkeita!
VastaaPoistaItse olen huomannut, että kun napsin kuihtuneet kukat heti pois, enkä anna kasvin käyttää voimiaan siemenkotien kehittämiseen, niin kukinta jatkuu jopa syyskuulle saakka, joten näistä kaunottarista saan nauttia pidempään.
Näin jostain olen lukenut, että kannattaa tehdä, jos haluaa kukkimisen jatkuvan. Jos nyt tällä kertaa yritän ottaa niitä siemeniä talteen, niin ehkä pitää ainakin osan antaa tehdä siemenkotansa valmiiksi.
PoistaVau!! Olen aina pitänyt akileijoista, mutta miten monimuotoisia ne ovatkaan lähempää tarkasteltuna. Meillä taitaa olla tuollainen Rose Star, tai jokin sen kaltainen, joka on hyvin epäakileijamainen minusta. Ja paljon vanhaa siemenistä kasvatettua maatiaiskantaa tietysti. Hieno pläjäys!
VastaaPoistaMielenkiintoisia ovat nämä columbinet, saa nähdä, minkälaisia kukkia tulee keväällä siemenistä kasvattamiini tower-akileijoihin, jos selviävät ensi talvesta...jännää odotusta!
PoistaOn ne ihania! Eikä siementaimia voi nykiä pois, kun niistä voi tulla jotain tosi hienoa ja erilaista;)
VastaaPoistaNiinpä, yllätysmomentti on suuri!
PoistaVoi mitä ihanuuksia täältä blogista löysinkään, todella kauniita kuvia ja aina niin ihanat akileijat :) tervetuloa myös kurkkaamaan blogiani :)
VastaaPoistaHuikean kauniita kuvia.
VastaaPoista