torstai 24. syyskuuta 2015

Pienistä isompiin

On se vaan niin hienoa, 
kun Suomen luonto tarjoaa
niin monenlaista ihasteltavaa ja ihmeteltävää.
Mökkimaisemissakaan ei tarvitse montaa askelta ottaa,
kun saattaa löytää sellaisen ötökän,
jota ei ole ennen nähnyt.
Tai saattaa bongata pikkulintuja arkipuuhissaan
ja mitä erilaisempia hämiksiä saalistustöissä.
Tämäkin yksilö oli ideoinut hienosti:
kaksi heinää ylhäältä yhteen kaariportiksi ja siihen verkko!


Tämän jälkimmäisen tunnistin aitoristikiksi.
Taitava verkon kutoja odottelee ilta-auringossa iltapalaa.
Eivät taida valkoiset kasvishöytyvät kelvata :)


Tuli nähtyä syyskuussa yhtenä viikonvaihteena mökillä 
merikotka, kaksi harmaahaikaraa ja ruskosuohaukka.
Olivat kuvattaviksi joko liian kaukana tai liian korkealla.
Sen sijaan tavoitin maan tasalta kaislikon seasta vihervarpusen siemenaterialta



Sama laho leppä, josta aiemmin bongasin pikkutikan, houkuttelee muitakin vierailijoita.
Loispistiäinen oli äskettäin puussa munintapuuhissa.
 Luin juuri, että naaras etsii puiden sisältä isäntätoukkia.
Löydettyään sopivan se upottaa munanasettimensa lahon puun läpi,
lamaannuttaa isäntätoukan myrkyllä ja munii oman munansa sen päälle.
Loistoukka pistelee isäntää poskeensa, kasvaa nopeasti ja
kuoriuduttuaan kotelosta pureskelee itselleen kuoriutumiskäytävän.Yummy!


Viime viikonlopun kruunasi se,
että sain otettua ekaa kertaa edes kohtalaisen kuvan palokärjestä.
Ne eivät ole mökkimetsissä tottuneet ihmisiin,
ovat tosi valppaita ja lentävät yleensä karkuun ennen kuin lähietäisyydelle edes pääsee.
Tällä kertaa "yllätin" hiippailemalla punahattuisen koiraan metsälammen reunalta,
aikoi ilmeisesti ottaa hörpyt, mutta ei ehtinyt,
koska heti kameran äänen kuultuaan singahti pöpelikköön.
Ihanaa, että mökkimaastosta vielä löytyy palokärjille sopivaa ympäristöä ja ravintoa:
lahopuumetsää ja muurahaisia.


Ekaa kertaa tänä kesänä näin viikonloppuna meripihkakotilon.
Nimensä mukainen väritys.
En koputellut, oliko kukaan kotona.


Osa jo ehkä huomasikin,
että pitkään yläkuvassa teitä tervehtinyt sisilisko
on vaihtunut
tarkkaavaisen valkohäntäpeuran katseeseen.
Ne ovat kauniita, mutta tykkäävät valitettavasti liikaa puutarhan herkuista...



22 kommenttia:

  1. Hieno postaus. Olipa mielenkiintoinen juttu Loispistiäisestä ja hieno tuo eka kuva. Samoin suloinen kuva valkohäntäpeurasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Loispistiäinen oli kiva bongaus, en ole ennen nähnyt yhtä komeaa yksilöä.

      Poista
  2. Palokärjellä upea poseeraus! Hienot kuvat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli kyllä niin sekunnin sadasosasta kiinni, että sain tuon kuvan napattua palokärjestä, on se vaan niin arka.

      Poista
  3. Hienot kuvat! Varsinkin seittikuvat ovat mahtavia. Harmi, jos peurat tulevat pihalle ruokailemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi kiva joskus olla liikkeellä niin aikaisin aamulla syyskuussa, että saisi kuvia kasteisista seiteistä. Näin työssäkäyvänä se ei oikein ole vielä ainakaan ollut mahdolllista...

      Poista
  4. Ihana postaus! Todella suloinen kyllä tuo valkohäntäpeura. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan se söötti, mutta kova syömään. Supi oli popsinut nyt viikonloppuna karviaiset, oli kaivautunut kananverkon alta puskan kimppuun.

      Poista
  5. Olet saanut upeasti tallennettuna kaikenlaista eläintä pienestä suureen. Hienoja kuvia taas kerran!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitä on niin kiva seurata, luonnon arjen ahertajia.

      Poista
  6. Kyllä on mahtava saalis ollut sinulla. Tosi hienot nuo hämähäkkikuvat, tokasta tykkään enemmän. Ja palokärkikuva vasta huippu on heijastuksineen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan on ollut loppusyksystä runsaudensarvi ötökkäpuolella. No, korvaa kesä- ja heinäkuun melko vähäisen saldon.

      Poista
  7. Aina on ilo tulla katsomaan, että mitäs nyt on bongattu kamaralla, sun kuvat on ilo silmälle ❤️Aina!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Pepi! Välillä pohdin, jaksaako kukaan muu näistä mun bongauksista innostua, mutta mukava tietää, että ainakin sinä :)

      Poista
  8. Kukapa uskoisi, että yhteen pihapiiriin mahtuu noin paljon mielenkiintoista nähtävää ja kuvattavaa.
    Hieno oli edellinenkin bannerisi, mutta tykkään tästäkin todella paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, tässä mökkitontilla ja lähimaastossa riittää yllättävän paljon ihmeteltävää. Ei tarvitse maastopukua, kahluuhousuja eikä liikuteltavaa maastokuvaustelttaa. Sen kun tallustelee mökkitietä edestakaisin ja vähän syynää ojanpientareita :)

      Poista
  9. iiiiks, kylmät väreet menee noista hämpyistä, vaikka hienot kuvat ovatkin :)
    Hieno palokärki, meilläkin aina välillä tuolla metsikössä huutelee, mutta ei kyllä kuvaan suostu.
    Olisiko tuolla peuralla vähän pahanilkinen ilme, että syön sun kukkasi kuitenkin, kun et ole vahtimassa.....
    Jokos aletaan suunnitella sitä kukkasipuliostosreissua?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai niin, sinä et kauheesti tykännyt hämähäkeistä. No hyvä, etten enempää kuvia niistä julkaissut :) Kun palokärki äkkäsi minut, se todellakin kiljui kuin palosireeni. Korkealta ja kovaa. Hieno lintu.

      Sipulit on maassa, mutta aina on kivaa käydä puutarhamyymälässä vaikka vaan silmäostoksilla. Yksi idea on myös, laitan viestiä ensi viikolla, jos sinua sattuisi kiinnostamaan vähän joku muu kuin puutarha-aihe :)

      Poista

Viestisi lämmittää mieltäni, kiitos siitä!