Ripinää ja rapinaa on taas kuulunut elo-syyskuussa,
kun sudenkorennot ovat pörränneet vähän joka paikassa.
Korentokuvaukset ovat tänä kesänä jääneet vähemmälle,
mutta muutama otos löytyy tämänkin vuoden syyskorennoista.
Osa niistä lensi tandemina munimassa merestä ylösnousseihin
kaislajuuripaakkuihin. Tässä kaksi pariskuntaa samalla paakulla.
Ruskohukankorento hoitaa muninnan yksin.
Syyskorennot ovat nauttineet lämpimistä syyskeleistä
ja lämmittelevät puiden rungoilla ja kivien päällä.
Yksi suositummista puista ilta-auringosta nauttimiseen näyttää olevan koivu.
Tälle kuvalle voisi antaa nimeksi: Varjo.
Upeat korentokuvat!
VastaaPoistaKiitos, Susanna! Kiva, kun jaksat vierailla ja jättää puumerkin, se saa minut hyvälle tuulelle.
PoistaViehättävät korennot lumoavat aina siroudellaan!
VastaaPoistaKaunista syyskuun jatkoa!
Kiitos, Susanna! Täällä onkin kommenttilaatikossa Susannat aktiivisia, se on ihanaa!
PoistaNyt kun sanot, niin totta, ettei sudenkorentoja kovin runsain määrin ole nähnyt. Joitakin helikopteriyksilöitä sentään vielä viime viikon lämpiminä päivinä pihassa lenteli.
VastaaPoistaKyllä näitä pörrääjiä ihan kivat määrät on ollut, en vaan ole tänä kesänä ehtinyt niitä kuvaamaan.
PoistaMeilläpäin sudenkorentoja on ollut aika paljon heit kesän alusta, ajattelin ettei tule perhosia ollenkaan ja ihailin näitä lentotaitureita...tuli ne perhosetkin sitten ajallaan! Hienot kuvat!
VastaaPoistaOn ihanaa, että tämä kesä oli kahden aiemman jälkeen parempi perhosille!
Poista