Jih-huu, mökillä oli lauantaina vielä muutamia kukkijoita,
vaikka yleisilme olikin jo ruskehtavankirjava.
Sinivarjo (Trachymene caerulea) oli minulle uusi tuttavuus,
kylvin siemenet esikasvatukseen jo varhain keväällä.
Kukkia sai odottaa pitkälle loppukesään,
mutta kun niitä vihdoin alkoi poksahdella,
kukinta on kestänyt todella pitkään.
On kuulemma kotoisin Australiasta ja
kulkee usein kansainvälisesti kauppanimellä 'Lacy Blue',
Nätti kuin mikä!
Syysasterit ovat myös todella pitkään kukkivia
ja tykkään kovasti niiden vaaleanvioletista väristä,
jota keltainen "silmä" piristää.
Yksivuotisista kylvetyistä pisimpään
ovat kukoistaneet sinisievikit,
joiden sinisyys on aika häikäisevää...
...sekä vaaleanpunaiset ruiskaunokit,
jotka läheltä tarkasteltuina ovat entistä sievempiä.
Etelänkiertokiitäjää varten esikasvatin siemenistä
valkotupakkaa (Nicotina alata),
jonka pitäisi houkutella komeita yöperhosia öiseen aikaan.
Yhtään en nähnyt.
Mutta näissä yksinkertaisissa kukissa on kyllä huikea tuoksu!
Talven jälkeen luulin menettäneeni
kääpiöunikkoni (Papaver miyabeanum),
mutta kesän mittaan niitä putkahteli pieninä siementaimina
sieltä täältä kukkapenkistä.
Sitkeitä kukkijoita nämäkin limenkeltaisine terälehtineen.
Huikean keltaistakin on sattuman kautta kukkapenkkiin päätynyt:
näiden kerrottujen kehäkukkien piti olla väriltään limenkeltaisia,
mutta, mutta...aika kaukana siitä ollaan!
No, tässä vaiheessa lokakuuta keltaisistakin keltaisimmat kukat
saavat sielun hymyilemään,
ihan mikä tahansa väripilkku kelpaa :)
Voi, miten mahtavat kuvat! Siinä oli jo monta varteenotettavaa ideaa ensi kevääksi :) Tervetuloa visiteeraamaan minunkin blogissani! kukkaetkaali.blogspot.com Mukavaa sunnuntaita!
VastaaPoistaKiitos kutsusta, tulen, kunhan ennätän. Nyt vähän muut asiat kuin blogilandia vievät vapaa-ajan.
PoistaAika paljon löysit vielä kaunottaria puutarhastasi. Lacy Blue onkin todella kaunis. Ihan uusi tuttavuus minulle ja meni vinkkivihkoon otettavaksi vastaisuudessa esiin. Läheltä katsominen kannattaa, sillä esimerkiksi tuon viimeisenä olevan keltaisen kehäkukan terälehdissä on jännästi punaiset kärjet.
VastaaPoistaTodella kiva uusi tuttavuus oli, vaikka ei kyllä tahdo pysyä pystyssä ilman tukea. Lakoilevat vähän kuin punapäivänkakkarat.
PoistaUpeita kuvia olet napsinut. Hyvää syksyn jatkoa!
VastaaPoistaKiitos ja hyvää syksyä myös sinulle!
PoistaKauniita kukkijoita! Onpa hieno tuo sinivarjo.
VastaaPoistaSinivarjo sai kommenttien perusteella muutaman uuden ystävän :)
PoistaTodella kauniita kukkia. Tuo sinivarjo on upea, ihan uusi tuttavuus minulle. - Mukavaa sunnuntai-iltaa.
VastaaPoistaOli ihanaa nähdä kukkapenkissä vielä jotain kukkivaa!
PoistaIhania kukkia! <3
VastaaPoistaKyllä ne aina saa iloiselle mielelle!
Poistakauniita!
VastaaPoistaOsa aika simppeleitä, kuten valkotupakka, mutta tuoksu on ainutlaatuinen.
PoistaOnpas paljon vielä kukassa. Tuo sinivarjo on ihastuttava!
VastaaPoistaSinivarjo näyttäisi kivalta kukkakimpuissa, mutta sellaisiakaan en ehtinyt tänä kesänä väsätä.
PoistaIhania värejä ja toden totta sievä tuo sinivarjo, minullekin ihan uusi tuttavuus.
VastaaPoistaJuu, värit on kivoja syksyllä, muutkin kuin keltainen ja ruskea.
PoistaKauniit kuvat. Sinivarjo on sitten nätti! Livenä en ole tuota ikinä nähnytkään.
VastaaPoistaSinivarjo on kyllä mestari siinä, että kukkii toooooooooooooodella piiiiiiiiiiiiiiitkäääääääään.
Poista