perjantai 25. elokuuta 2017

Sötkötys

Ruuanlaitto ei ole koskaan ollut lempipuuhaani,
niinpä useimmiten kutsun tekemiäni ruokia sötkötyksiksi.
Sellainen on myös tämä postaus,
jossa on satunnaisia kuvia mökkipuutarhan kukkijoista. 

Hurjan tuulisen kesän vuoksi kukkien kuvaaminen on jäänyt vähemmälle,
koska tarkkoja kuvia ei ole tahtonut saada millään konstilla.
Akileijat saivat jo ihan oman postauksensa,
joten tässä muita katseenvangitsijoita,
joita on kukkinut mökillä juhannuksen jälkeen.

Hajulaukka on kasvi, jonka herkän kauneuden
tajuaa kunnolla vasta lähietäisyydeltä 
ja kurkkaamalla nuokkuvien kukkien sisäpuolelle.



Tähtilaukka osaa olla varsin herkkä pallo!


Samaa värimaailmaa edustaa nuokkulaukka.
Ainakin pari viikkoa normiaikaa myöhemmin 
pioni Sarah B:n nuput sanoivat vihdoin POKS!
Tästä puutarhan iki-ihanuudesta on hauska ottaa kuvia,
koska kukat ovat eri vaiheissaan varsin erinäköisiä.
Oikeita karaktäärejä!
Ja terälehdistä muodostuu välillä hassujakin muotoja.
Niinpä Sarahista on tässä useampi otos!









Muutamana aiempana keväänä olen esikasvattanut orvokkeja siemenistä.
Nyt näitä niiden jälkeläisiä putkahtelee eri paikoista
useissa eri väriyhdistelmissä.
Hauskasti joiden orvokkien viirut tuovat mieleen hämiksen jalat!



Viime talven jäljiltä yrttilaatikossa sinnitteli omenamintun lisäksi
pilli- ja ruohosipuli, jälkimmäisen kukkien lila sävy oli ilahduttava.


Illakon pitäisi houkutella perhosia.
Yhtään en ole nähnyt, ainakaan päiväsaikaan.


Hopeatäpläpeippiä ilmestyy joka vuosi yllättäviin paikkoihin.
Tämä oli vain pieni alku keväällä, heinäkuussa jo varsinainen pehko.


Vihdoinkin saan nähdä, kun siemenestä kasvattamani harjaneilikat kukkivat.
Aiempina kesinä en ole muistanut suojata niitä riittävän ajoissa ja
puput sekä todennäköisesti myös peurat ovat popsineet nupputupsut.




Tänä kesänä ei kukkinut kuin kaksi sormustinkukkaa,
toinen oli valkoinen ja toinen vaaleanpunainen.





Erilaisia unikoita kylvin aika reippaasti, aina liian tiheään.
Taisi joukossa olla myös aiemmilta vuosilta itsestään kylväytyneitä.
En valita - mitä enemmän unikoita, sitä parempi!




















Monivuotinen kääpiöunikkokin sinnittelee, 
vaikka ensin aina kevään tullen luulen sen menehtyneen talven aikana,
kunnes maasta pukkaa harmaanvihertäviä lehtitupsukoita muiden kasvien lomasta.


Kangasajuruohon halusin olevan perhosille herkuttelupaikka,
mutta eipä niitä näkynyt näilläkään. 
Ainoastaan murkkupesä löytyi keskeltä tupasta. Höh!


Siemenestä kasvattamani monivuotiset punapäivänkakkarat
räjäyttävät aina pankin, 
kun huikeat pinkit pläjäykset ilmestyvät mökkipuutarhaan. 
Onneksi joukossa on tasapainottamassa noita herkemmän vaaleanpunaisia,
ettei mene ihan liian ärtsyksi :)



Vain yhden nupun jaksoi tänä kesänä pinnistää meillä vielä melko nuori pioni
'Coral Charm'. Sekin kukki kolmisen viikkoa myöhemmin kuin viime kesänä.




Ja ihan loppuun vielä yksi kuva Sarah B:stä


22 kommenttia:

  1. Valtava määrä ihanuuksia! Eritoten tuo Sarah on upea ilmestys, sen kauneus ei petä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän Sarah on sellainen perusvarma kukkija, pensaan koko ei kasva, mutta joka vuosi jaksaa kukkia.

      Poista
  2. Upeaa kukintaa ja kauniita kuvia. Sarah-pioni on vallan upea! Kuin kermavaahtoa, vaaleanpunaista marenkia ja häivähdys mansikkahilloa... ja huolimaton sekoitus!

    VastaaPoista
  3. Erinomaisia kuvia unikoista. Koivun runko on upea tausta! Myös hajulaukan murretut sävyt ja Sarahin röyhelöt ovat ihastuttavia. Perhosia ei ole näkynyt täälläkään. Joskus ovat liikenteessä vielä syyskuussa, vielä siis elättelen niiden osalta toivoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä oli nytkin niin tuulinen viikonloppu, pilvinen ja kylmä, joten eipä näkynyt kuin yksi kaaliperhonen etäältä.

      Poista
  4. Hienoa kukintaa ja aivan loistavia kuvia niistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavasti on kukkia putkahdellut pitkin kesää, vaikka helteitä tai edes päälle 20 asteen päiviä ei kesällä montaa ollutkaan.

      Poista
  5. Onpa kauniita kuvia puutarhasi kukinnoista. Hienot kuvat. Erityisesti tykkäsin tuosta sormustinkukka-kuvasta. - Blogissani on kahden ihanan puutarhakirjan arvonta, käyhän kurkkaamassa. Aurinkoa viikonloppuusi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvasin sormustinkukkaa ahkerasti, jos vaikka talvella koittaisin sellaisesta maalata akvarellin, niin on sitten malli käsillä, kun inspiraatio iskee.

      Poista
  6. Suurenmoisia kuvia ihanuuksista. Tässä olikin yhden kuvakirjan anti ihan kerralla.
    Kiva kuulla, että jonkun muunkin mielestä kesä on ollut hyvin tuulinen. Kuvittelin jo olevani ainut ihminen, jonka mielestä aina tuulee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis meillä on ollut meren läheisyydessä todella tuulinen kesä. Ja tänä vuonna tuuli tuli usein myös pohjoisen ja luoteen suunnalta, ja se osuu suoraan mökkipuutarhaan.

      Poista
  7. Kyllä on tuullut tänä kesänä, keväällä ja loppukesästäkin. Olen vaihtanut kuvaustekniikkaa, ja säätänyt valotusaikaa aukkojen sijaan. Eipä sekään ole kauheasti auttanut.
    Hienoja kuvia olet saanut herkästi väräjävistä unikoistakin.

    VastaaPoista
  8. Sykähdyttävän kauniita kuvia. Näissä silmä enemmän kuin lepää.

    VastaaPoista
  9. Ihana sötkötys! Mahtavia kuvia, kiva kun on erilaista kuvakulmaa tarjolla. Täällä toinen, jolle ruuanlaitto on todellista pakkopullaa :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah-hah, hyvä, että löytyy kohtalotovereita :)

      Poista
  10. Voi mikä ihana seikkailu kukkien maailmassa, meni aikaa kuvien tutkimisessa. Voi miten taitava kuvaaja oletkaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauskaa, että jaksoit viihtyä kuvieni parissa, se lämmittää minun mieltäni, kiitos!

      Poista

Viestisi lämmittää mieltäni, kiitos siitä!