lauantai 25. toukokuuta 2019

Höyheniä, pitsimyssyjä, hiippoja ja kärsäkalloja

Peurat ehtivät popsia viime vuonna puolet tästä söpöstä pikkupensaasta
ennen kuin älysin suojata senkin kananverkolla. 
Pikkuinen osoitti sisukkuutta ja kukki silti tänä keväänä ensimmäistä kertaa.
Höyhenpensas!


Rönsytiarellat ja kuvassa näkyvät tupastiarellat (pitsimyssyt)
saivat keväällä helmoihinsa hevonkakkarakeita ja uutta multaa.
Nyt näyttää kukinnan alku lupaavalta.


Vapautin valkoisen sinikämmenen verkon sisältä kuvauksen ajaksi.
Sinikämmenen on nykyään suosikkivarjoperennojani.
Takana näkyvä verkko kuuluu yhdelle keijunkukista.


Kasvin englanninkielinen nimi Japanese Wood Poppy 
viittaa mm. kasvin alkuperämaahan. 
Tykkään kympillä isojen kukkien lisäksi 
sinikämmenen kauniinmuotoisista lehdistä.


Hankin jo aiemmin vuosia sitten myös siniliilakukkaisen sinikämmenenen,
mutta se oli liian kuivalla ja aurinkoisella paikalla, joten kasvi menehtyi. 
Olen kuitenkin niin ihastunut näihin Hokkaidon vuoristometsistä 
kotoisin oleviin perennoihin, että ostin uuden siniliilan taimen viime kesänä, 
istutin varjoisampaan paikkaan ja nyt se kukkii jo yhdellä kukalla.


Pikku hiljaa alkavat kypsyä myös laukkojen pompulat.
Eilen pilkotti jo yhdestä vähän väriäkin.


Akileijoista ensimmäisenä hamosensa esille levittävät sinivalkoiset
kääpiöjapaninakileijat.
Kukat ovat söpöjä pulleroita, 
sinisten joutsenten kokoontumisajot ovat alkaneet.





Syksyllä istutettujen 'Artist'-helmililjojen kukkavanat
ovat tosi isot ja jotenkin menevän oloiset.


Hattivattien muodonmuutos käynnissä :)
Nytpä näistä karvaisista lehdyköistä 
jo tunnistaa sateenvarjolehden muodon.


Näin vaatimaton se on,
mutta silti koruttomuudessaan ihan kiehtova.
Komeakolmilehden kukka.


Metsäperenna amurinkärsäkalla viihtyy meillä mökillä erinomaisesti.
Koko kasvaa vuosi vuodelta, 
nyt kärsäkalloja löytyi isojen lehtien katveesta jo kymmenkunta.
Hankin muutamia uusia kärsäkallalajikkeita viime kesänä,
mutta ne eivät valitettavasti selvinneet talvesta.
 

Tarhapionin nupuista alkaa jo pilkistää kukan huikea väri,
jolle ei tahdo löytyä edes riittävän kuvaavaa nimeä,
on niin huikean kirkas ja kamerankin vaikeasti tulkittavissa.


Coral Charm tulee hyvää vauhtia perässä.


Pionien lisäksi yksi harvoista perennoista,
jotka peurat ja rusakot jättävät rauhaan,
on särkynyt sydän.
Niinpä minulla onkin niitä jo kolme valkoista kasvamassa lähekkäin
sinisten kevätkaihonkukkien lomassa.


Valkoinen tarhavarjohiippamätäs kasvaa hitaasti vuosi vuodelta.
Kiva ja herkkis varjonpaikan kukkija näin keväisin!


Voikukkia on ennätysmäärä. Niitä on hiipinyt myös kukkapenkkeihin.
Kitkentää olisi siis tarjolla, kun vaan viitsisi ruveta hommiin!
Luonnonkukista avautuvat kohta päivänkakkarat,
nuppuja näkyi jo tienvarrella.
Mökillä kukassa myös pienet metsämansikat.


Vuorijumaltenkukat, sekä pinkki että valkoinen,
selvisivät taas talvesta, hurraa.
Pinkki ehätti ensin aloittamaan nuppujensa avaamisen.


Megapostauksen loppun vielä pähkinä:
mitä näistä tulee? (Itselläni ei hajuakaan...)

26 kommenttia:

  1. Onpas paljon ihania kasveja! Loppuisi tuo sade, että saisi edes yhden kuvan omenankukista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä on tänään pitkästä aikaa satanut oikein kunnolla. Aiemmin ollut jotain yösateita, mutta kukkapenkeissä multa jo pölisi siihen malliin, että tämänpäiväinen kastelu taivaalta oli tarpeen.

      Poista
  2. Minullakin on tuota japaninkääpiöakileijaa. Paljon kaikkea jo kukassa sinulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava tervehtiä näitä kaikkia kukkijoita pitkän talven jälkeen.

      Poista
  3. Kaunista kukintaa ja kuvia! Vakka-Taimesta toin viime kesänä yhden kärsäkallan, mutta se ei tainnut selvitä talvesta....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vakka-Taimesta minäkin kaikki kärsäkallat hankkinut, neljä oli yhteensä, ainoastaan amurinkärsäkalla toistaiseksi se, joka viihtynyt, kaksi on tainnut talven aikana kadota kokonaan ja yksi ehkä lienee tulossa, eilen havaitsin mullasta pilkistävän pari lupaavaa tiittiä.

      Poista
  4. Vika näyttäisi jonkun laukan avautuvalta lehdeltä, ainakin ohotanlaukka avautuu noin mutta se ei taida olla kyseessä sillä laukka on aikainen laukka. Japaninkääpiöakileija on kiva mutta vähän hukkuu muiden kasvien joukkoon kokonsa takia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Selvisi tuo mysteeri itselleni eilen. Se on viime kesänä istuttamani lilakiehkurakielo. On kasvattanut juurakosta monta vartta, viimeksi oli vain yksi.

      Poista
  5. Hienoa, että on kasveja, joita ei tarvitse verkottaa.
    Minulla taitaa olla samaa tarhapionia. Sen väriä on vaikea tosiaan saada kameraan talletettua täysin oikeana. Nyt luulen se tehneen ekan kerran 15 vuoden aikana (kun olen tässä sitä katsellut) siementaimen. Tätä ennen olen sitä saanut ajoittain jaettua ja annettua myös naapurille. Tarhapioni oli meidän pihassa ennen tähän muuttoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella kauan tarhapioni kypsyttää nuppujansa. Mutta onhan siellä niitä terälehtiä sisällä aikamoinen määrä.

      Poista
  6. Hei, kauniita kuvia! Liityin lukijaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, kiitos, Eeva! Mukavaa, että liityit, tervetuloa!

      Poista
  7. Oih, toinen toistaan kauniimpia kukkijoita!! <3
    Lempeää sunnuntaita sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä näitä taas on odotettu piiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitkä talvi!

      Poista
  8. Mitä ihanuuksia! Ja kauniit kuvat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Höyhenpensas on niin söpö! Onneksi päätin hankkia sen, vaikka ulkomaisen lajikkeen talvenkestävyyttä ei voitu myymälässä taata.

      Poista
  9. Ihana aikamatka tulevaisuuteen. Meillä monet noista ovat vasta nupulla tai vasta nousemassa, kuten tupastiarella. Enpäs muuten ennen ollut kuullut siitä pitsimyssy-nimitystä. Kääpiöjapaninakileija aukaisi tänään ensimmäiset kukkansa ja laukat ovat tiukalla nupulla, mutta valkoinen särkynytsydän on vasta kymmensenttinen tupsu. Sinulla on kauniita kasveja, kuten sinikämmenet, höyhenpensas ja valkoinen varjohiippa. Mukavaa alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen yrittänyt valikoida sellaisia kasveja, jotka sulautuvat hyvin mökkimaisemaan, siksipä nuo puolivarjon ja varjon kasvit ovat sellaisia, joista kovasti tykkään, kun viihtyvät siimeksessä.

      Poista
  10. Voi mitä ihanuuksia sinulla onkaan, en ole kaikkia edes nähnyt ennen..

    VastaaPoista
  11. Aivan ihania kuvia mitä kauneimmista kukista ja varsinkin tuo rönsytiarella hurmasi minut täydellisesti! Miten kaunis se onkaan!

    Kiitos puutarharetkestä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tupastiarellalla on myös tosi kivat ja jännät lehdet. Itselläni on vain yksi tupas, muut ovat valkokukkaisia rönsytiarelloja. Noita tupaksia tekisi mieli hankkia muutama lisää, kukinto on todella kaunis.

      Poista
  12. Taas paljon ihanan kauniita kuvia ja monia uusia tuttavuuksia! Niin suloisia mm. japaninkääpiöakileijat ja tupastiarellat ja etenkin upeasti kuvattuina!! Toivottavasti olisi aurinkoisempaa kuin viime viikonloppuna. Kiitokset puutarhakierroksesta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauskaa, että viihdyit puutarhakierroksella! Joka kerta sieltä löytyy paljon kaikkea, joka ihastuttaa itsenänikin. Välillä tulee oikein juteltua noille kasveille, itsekseni siellä niille höpöttelen :)

      Poista
  13. Spring is a wonderful season.
    Beautiful flowers.
    Greetings
    Maria
    Divagar Sobre Tudo um Pouco

    VastaaPoista

Viestisi lämmittää mieltäni, kiitos siitä!