sunnuntai 23. helmikuuta 2020

Myrskyn jälkeen

Käväisin mökillä tarkistamassa eilen ja viime yönä riehuneen myrskyn jäljet.
Onneksi ei ollut puita kaatunut, vain oksia tullut alas.
Merivesi oli noussut rantaniitylle;
siellä uivat terijoensalavat, punaiset viinimarjat, karviaiset, aronia ja pihasyreenit.

Mutta kun näin tämän pienen ihastuttavan kukkaryppään koivun juurella,
minulta pääsi ihan ääneen ilonkiljaisu: Oih!
Ekat lumikellot mökillä sykähdyttävät aina.
Niin puhtaan valkoiset ja söpöt. Eikä kukaan syö näitä!!!


Viime vuonna unkarinsinivuokko kukki maaliskuussa,
nyt siinä oli jo näin helmikuussa pikkuruinen nuppu maan pinnalla.
Laitoin päälle tammenlehtiä, koska ensi viikolle on luvattu pakkasta.
Oli niin pieni, ettei kännyni tahtonut suostua siihen kunnolla tarkentamaan,
mutta muisto näystä kuitenkin jäi epätarkkuudesta huolimatta.


Onnistun joka vuosi kämmäämään pelakuitteni talvetuksen,
tänään siivoilin mökillä olleita pelargonioita kuivista lehdistä.
Kaksi pelakuuta oli jo kuivunut pystyyn, eikä nuo muutkaan kovin hyviltä näytä.
Monissa oli oksia, jotka olivat päästä jo mustuneita ja kurttuisia.
Niitä oksia yritin leikellä pois, osaan kasveista jäi siis vain tyngät.
Sanokaas nyt tietäjät ja pelakuuvelhot, mitä näille nyt pitäisi tehdä,
jotta edes yksi niistä selviytyisi.



Viikonloppu oli mukava päättää kotipartsilta upeaan auringonlaskuun.
Kohta saa sanoa helmikuulle hei-hei, mukavaa viikkoa kaikille!


25 kommenttia:

  1. Miten kauniit lumikellot! Noita on pakko saada omallekin pihalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoitin juuri itselleni elokuun kalenteriin, että muista hommata lisää lumikellojen sipuleita.

      Poista
  2. Ihana lumikellorypäs!
    Pelakuut varmaan tarvitsevat hieman enemmän kastelua vähitellen, jos ovat valossa (etenkin suorassa auringossa). Mutta kastelun tarve riippuu valon lisäksi myös lämpötilasta. Ne on helppo kastella kuoliaaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pelakuut ovat nyt +11 asteisessa huoneessa. Olen yrittänyt kastella tänä talvena vähemmän kuin viime talvena, mutta lopputulos näyttää olevan silti sama; viimeksi sain säilymään hengissä kolme pelakuuta. Pelargonitaivaan videolta äkkäsin sen, ettei kannata kastella ahkerasti ennen kuin lehtiä alkaa ilmestyä vettä haihduttamaan. Nyt annoin suurimmalle osalle tilkan vettä, tuota Australian villipelargonia ja bougainvilleaa olen kastellut runsaammin, kun niissä on ollut lehdistöä. Ehkäpä ensi viikonloppuna katselen, mikä on tilanne tylpiksi leikattujen pelakuiden osalta, ja jos ne eivät ole mädäntyneet/kuivuneet pystyyn, vaihdan niihin ainakin päälimullan tai osaan varmaan kokonaan. Missähän vaiheessa se lannoitus pitäisi näille aloittaa?

      Poista
    2. Kiikutin eilen lauantaina pelargonit ja bougainvillean mökiltä kaupunkikotiin. Kukat ovat nyt sisätiloissa siihen asti, että ne saa vietyä parvekkeelle. Katsotaan, innostuisivatko ne lehtien tekoon.

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Nykyään on sellainen asunto, josta auringolaskuja on helppo ihailla, kun ei ole näköesteitä. Tässä ehtii monenlaisia versioita nähdä!

      Poista
  4. Kyllä on todella kauniit kuvat lumikelloista ja aivan upean värisestä auringonlaskusta!! Oikein mukavaa ja heleää helmikuun viimeistä viikkoa sinullekin!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helmikuulle heitettiin hei-heit, nyt sinulle ihanaa kevättä ja valoisaa maaliskuuta, Kekka!

      Poista
  5. Hyvä, ettei isompia myrskytuhoja sattunut! Ovat nämä jatkuvat kovat tuulet olleet aika rankkoja, vähän pelottaviakin. Tuntuu, että joka viikonloppu myrskyää. :D

    Lumikellot ovat niin kauniit! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuntuu, että viime vuosina myös kesät ovat muuttuneet entistä tuulisemmiksi. Harvassa ovat ne kesälomapäivät, jolloin ei tuule vähemmän kuin 5 m/s. Ainakin meidän mökillä.

      Poista
  6. Onneksi säästyitte suuremmilta vahingoilta!
    Ja nuo ensimmäiset lumikellot ovat aina yhtä ihania. Niiden luona kuuluukin kiljahdella. Se on yksi kevään varma merkki, ainakin naapureille. ;)
    Oikein hyvää helmikuun viimeistä viikkoa! Kohta voidaan sanoa olevamme virallisesti keväässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ekojen lumikellojen luona haluaisi vain olla ja ihailla, monta kertaa päivässä, mutta koska ne kasvavat mökillä, se ei ole mahdollista, kun arki ja työt kutsuvat, niin pitää tyytyä sitten katselemaan tuota kuvaa uudestaan ja uudestaan. Valoisaa maaliskuuta ja kevättä, Riina!

      Poista
  7. Upeat värit auringonlaskussa.
    Taitaa olla pelaguille huono talvetusvuosi. Yhdeksästä omastani kuusi heitti hyvästit. Hiidenkiven puutarhassa -blogin Minna sanoi pitävänsä huonokuntoiset pelaguut viimeiseen saakka nähdäkseen, nouseeko juuresta sittenkin eloa. En osaa antaa neuvoja pelaguiden pelastamiseksi. Puhu niille nätisti, jos vaikka auttaisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritän nyt tuota Minnan konstia enkä luovuta heti, katson ne muutamat tapille leikatut rauhassa, alkavatko versoa juuresta. Kaksi täysin kuivunutta kyllä heitin jo pois, mutta lopuille pitää antaa tilaisuus.

      Poista
  8. Melko kurjilta näyttävät minunkin pelargoniani tässä vaiheessa talvea mutta jollain ilveellä ne kesäksi virkoavat, älä siis vielä luovuta !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaksi heitin pois, mutta muiden kanssa en vielä luovuta. Nyt ne ovat sisätiloissa kaikki täällä kotona, katsotaan, miten lähtevät kasvuun vai tuleeko kaikista vain muistoja.

      Poista
  9. Ihanat nuo lumikellot. Minä tein juuri postauksen mökin myrsky tuhosta. Onneksi teillä on siellä kaikki hyvin. Minusta ei nuo sinun pelakuusi niin huonoilta näytä. Nyt kun niillä ei ole paljon lehtiä pitää kastella tosi varovaisesti. Minulla on onneksi mökillä kaksi uutta ruusunnuppu belargoniaa hengissä, samoin muutkin näyttää voivan suhteellisen mukavasti. Minä en vielä vaihda niille multaa annan kasvun vähän ensin parantua. Ehkä parinviikon päästä. Katson kuitenkin ensin kuukirjan päivät. Mullan vaihdon jälkeen lannoitus ei ole heti tarpeen. Jotkut sanovat että leikkaus pitäisi tehdä vasta jonkinajankuluttua uudelleen istutuksesta ja minusta se on hyvä ratkaisu. Tervetuloa kurkkaamaan minunkin blogiani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teillä olikin kiperä paikka, onneksi saitte lopulta ammattitaitoisen auttajan paikalle. Yritän muistaa tuon varovaisen kastelun. Hienoa, että pelakuusi voivat hyvin!

      Poista
  10. Se on pienen juhlan paikka kun maaliskuu alkaa...ja sitten huhtikuu, joka on jo oikeaa kevättä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä sataa nyt lunta...pessimistinä arvasin, että näin käy. Ensin on marraskuulta helmikuulle lumetonta ja kun pitäisi suunnistaa kohti kevättä, tuleekin lunta ja pakkasta. Näin kävi. Aika masentavaa, kun mieli oli jo niin keväinen. Nyt ei voi sanoa sitäkään, että uusi lumi on vanhan surma. Mutta toisaalta, sääennuste taitaa ainakin jo ensi viikoksi luvata tänne taas vähän lämpimämpää, yötkin nollan kieppeillä. Mukavaa maaliskuuta, Tillariina!

      Poista
  11. Vastaukset
    1. Kyllä olisi jo kiva saada vihreää ja kukkivaa partsille! Sipulikukista jo kevätkurjenmiekat ovat väläyttäneet nuppunsa esille, mutta eivät avaudu, kun on niin kylmää ja pilvistä.

      Poista

Viestisi lämmittää mieltäni, kiitos siitä!