maanantai 10. joulukuuta 2018

Tuumaustauko

Kiitos 
teille kaikille ihanille, jotka olette jaksaneet vierailla 
Mielen Lumossa näinä lähes yhdeksänä vuotena!
Olen myös ollut erittäin kiitollinen kaikista kommenteistanne,
joita ilman ei blogini olisi porskutellut näin pitkään.
On ollut ilo jakaa luonto- ja puutarha-aiheisia kuvia ja mietteitä kanssanne,
olen myös saanut ihania blogiystäviä ja -tuttuja, mikä on aivan huippua.


Nyt on kuitenkin monen asian summana tullut sellainen olo,
joka on kytenyt pinnan alla jo pidempään,
että on aika ottaa tuumaustauko.
Katsotaan, palaanko ensi vuonna blogilandiaan jatkaakseni
vai vain sanoakseni blogin osalta jäähyväiset.
Pitää vähän mutustella, tunnustella ja pohdiskella.
Ainahan näitä fiiliksiä välillä lukee muidenkin pitkään bloganneiden sivuilta,
joten tuttua kauraa nämä pohdinnat varmaan osalle teistäkin.


Tänään toivotan jokaiselle teistä 
iloisia joulunaluspuuhia,
rakkautta ja yhdessäoloa,
mukavia arjen hetkiä, 
leppoisaa joulua, upeaa uudenvuoden juhlaa
sekä onnellista uutta vuotta!
Olette mielessäni. Kaikkea hyvää. 


torstai 6. joulukuuta 2018

Mistä sitä seuraavaksi postaisi?

Aika loppuun tiristettyjä alkavat jo olla viime kesän
puutarha- ja kasviaiheisten kuvien tiedostokansiot!
Niinpä tällä kertaa postaukseen päätyy vielä joitakin 
kesäisen akvarellinäyttelyni teoksia,
koska en keksinyt muutakaan aihetta.
Työt saattavat päästä keväällä uudestaan esille,
 jos näyttelytilan remontti valmistuu ajoissa.
Nyt teokset viettävät aikaansa kotini komerossa.


Ei se mahda metsään mennä, 
joka pelkää joka puun päällensä kaatuvan. 
Akvarelli ja guassi, 2018 
(reference photo Mal Rayner)


Rakastatko sä mua vielä? 
Akvarelli, 2018
(reference photo Marna Buys)


Rutiinit – parhautta!
Akvarelli, 2018 
(reference photo Phil Jenkins)

Kevään jälkeen tulikin pitkä maalaustauko näiden eläinkuvien jälkeen,
sillä vasta ihan äskettäin selätin maalausinspiraation puutteen
ja sain tehtyä akvarellin joulukortteja varten.
Mutta tänään juhlitaan 101-vuotiasta Suomea.


Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

keskiviikko 28. marraskuuta 2018

Parvekepläjäys

Jaaha, taitaa olla aika perinteiselle koostepostaukselle parvekkeestani,
tässä alla kuvapoimintoja kesä - syyskuulta 2018!


Parvekkeella kasvaneista erikoispelakuista postasinkin jo aiemmin:
Pukin kili ja muita pelakuita

Pelargonien lisäksi itseäni ihastuttivat parvekkeella erityisesti
kirkkaan pinkki ihmeköynnös eli bougainvillea (josta aiemmin postaus),
runsaasti koko kesän kukkinut keijunmekko sekä
korkeutta ja kontrastia tuonut hakuropaju.

Pidin kovasti myös sysimustasta petuniasta 'Black Ray',
joka jaksoi kukkia pitkään hakuropajun katveessa.






Hakuron hauskasti kirjavat lehdet muodostivat
dramaattiselle mustalle sopivan kevyen vastaparin.



Olen useana vuotena peräkkäin hankkinut Vuorelan puutarhasta
kolmeen parvekelaatikkooni luottopelargonit 'Aquarellot'.
Ja niin hankin nytkin!


Toivon mukaan lajiketta on saatavissa Raumalta ensi kesänäkin...


Parvekkeeni ei ole olosuhteiltaan otollisin petunioille,
mutta tätä kerrottua en mustan lisäksi voinut vastustaa,
oli niin herttainen.



Keijunmekko oli söpö ja rehevä!
Varsinkin ne pikkuruiset kellot kiehkuroiden kärjissä veivät sydämeni.




Muhkea terannsihortensia aloitti vihertävin kukinnoin,
jotka muuttuivat kesän mittaan valkeiksi ja
vanhetessaan taas vihreiksi.



Pienempi hortensia hohkasi vaaleansinisenä.



Pieni perhoslaventelipuu veti loppukesästä puoleensa pikkuruisia toukkia.
Taisi tuoksua liian hyvältä :)


Valkoiset kukat toivat raikkautta.
Kesäneilikat ja käenkaalit kukkivat koko kesän.



Kärhöt eivät parvekkeellani tahdo kovin kukkia,
ovat sen verran varjossa, mutta kasvatan niitä lähinnä lehdistön vuoksi
verhoamaan betonista sivuseinää.


Ulriksdahdlista ostamassani punotussa amppelissa viihtyi
koko kesän pieni muratti. Keikkuu siellä muuten vieläkin.


Zetasista hankkimassani hamppuamppelissa asusteli orvokkien jälkeen
lehdiltään kaksivärinen mehikasvi, heräteostos lähimarketista.
Yritän pitää sitä hengissä nyt täällä sisätiloissa.



Loppukesällä oli jo varsin rehevä ja keidasmainen tunnelma.
Tuolla viihtyivät myös monenlaiset hämähäkit ja öttiäiset.
Oikeita mehiläisiäkin näin muutamaan otteeseen kukilla vierailemassa.
Se oli ilahduttavaa!




Aamukahvilla ei mukille enää löytynyt pöytätilaa,
mutta istumaan kuitenkin mahtui...



Suurin osa parvekekuvista on kännykällä kuvattuja,
joten valotuksen kanssa oli välillä ongelmia.
Mutta eipä se haittaa, tunnelma välittyy kuitenkin.


Vieläkin on parvekkeen siivous talvea varten vähän vaiheessa.
Aina multien roudaamisen yhteydessä tulee mieleen, onko tämä sen väärtti.
Mutta kyllä se on!




Syyskuussa parvekkeelle piti saada myös syklaameja.


Ainakin näitä kasvoi parvekkeellani 2018:

Orvokit
Bellikset
Pelargonit
Petuniat
Maksaruoho
Kärhöt
Muratti
Kesäneilikat
Bougainvillea
Hopeapallo
Heliotrooppi
Perhoslaventelipuu
Käenkaalit
Viherputous
Hopeaputous
Maahumalat
Kerrottu marketta
Ahkeraliisat
Keijunmekko
Sammakonreisi
Hattusammakonputki
Kääpiöauringonkukka
Verenpisara
Syklaamit
Hortensiat
Hakuropaju


torstai 22. marraskuuta 2018

Biodiversiteetin puolesta

WWF julkaisi äskettäin Living Planet 2018 -raportin.
Sen mukaan käynnissä on eläinlajien sukupuuttoaalto, 
joka on ensimmäistä kertaa historiassa ihmisen aiheuttama.
Osa ehti jo väittää raportin julkaisua rahankeräyksen avittamiseksi,
mutta myös muut tieteelliset tutkimukset 
ovat antaneet samanlaista signaalia jo pitkään,
joten miksi vaieta asiasta.

Esimerkiksi tänä vuonna julkaistu tieteellinen raportti, 
kuvaa tilannetta muun muassa näin: 
”Elinympäristöjen tuhoaminen kiihtyy 
ja ajamme planeettaa kohti kuudetta massasukupuuttoa. 
Projektioiden mukaan vuoteen 2050 mennessä 
maailman monimuotoisuudesta 38–46 % menetetään.”

Itse liputan vahvasti luonnon monimuotoisuuden puolesta!
Tätä viestiä yritin pieneltä osaltani tuoda esille
myös kesäisessä akvarellinäyttelyssäni.
Eläimellisesti Sinun -näyttelyssä "puheenvuoron" saivat
täällä jo aiemmin esiintyneiden norsujen lisäksi mm. seepra ja kirahvi.


Not your carpet.
Akvarelli ja guassi, 2018.
(Reference photo Joe Price)


Don't cut down my food.
Akvarelli ja guassi, 2018.
(Reference photo Pixabay CCO)


joka hallinnoi maailman virallista uhanalaisten lajien listaa,  
on siirtänyt kirahvit listallaan statuksen Vulnerable alle. 

Tässä wikipedian englanninkielinen selitys, mitä se tarkoittaa:
A vulnerable species is one which has been categorized
by the International Union for Conservation of Nature
as likely to become endangered unless the circumstances 
that are threatening its survival and reproduction improve. 
Vulnerability is mainly caused by 
habitat loss or destruction of the species home.

tiistai 20. marraskuuta 2018

Muistiinpanot

Parin gentlemannin avustuksella sain sipulit lykättyä multiin
mökillä lokakuun lopulla,
kun itsellä on kremppaa vähän siellä sun täällä. 
Kiitos siis jelpistä, miehet!

Pitää laittaa nyt istutetut sipulit tänne ylös, 
jotta keväällä muistaisin, mitä pitäisi nousta maasta.

Istutuspuuhista ei valitettavasti tullut otettua yhtään kuvaa,
kun oli niin kiire työnjohtajana toimiessa :)
Olin onneksi ollut hyvin maltillinen sipuliostoksilla,
joten urakka ei ollut "työmiehille" ihan hirmuinen.


Näitä nyt innolla odotan 
(ihan peruslajikkeita):

Heinätähti Ipheion uniflorum Wisley Blue
Helmilijla Muscari Aucheri White Magic 
Helmililja Muscari Armeniacum Artist 
Tulipa Flamingo Flag 
Tulipa Little Beauty
Tulipa Pulchella Persian Pearl 
Tulipa bakeri Lilac Wonder 
Recurvus-narsissi
Acropolis-narsissi
Mount Hood -narsissi
Professor Einstein -narsissi
Tresamble-orkideanarsissi
Sir Winston Churchill -perunanarsissi 
Lumikello Galanthus Single Woronowii
Scilla Campanulata Mic 
Pallolaukka Allium karataviense
Napolinlaukka
Iris Katharine Hodgkin
Crocus Vernus Pickwick
Crocus biflorus Blue Pearl
Rusokoiranhammas White Beauty

Näistä helmililjat, lumikellot ja narsissit ovat niitä,
jotka saavat kukkia rauhassa ilman pelkoa tulla syödyksi.
Kaikki muut pitää verkottaa,
jos kukinnasta aikoo nauttia.
Meillä siis myös laukat kelpaavat peuroille.

Varmasti tuossa on monille hyvinkin tuttuja lajikkeita,
eniten odotan noita erilaisia narskuja,
sillä moneen vuoteen ei enää montaa vanhaa narsissia
ole jaksanut ponnistaa maan pinnalle keväisin.
Ja heinätähti on itselleni uusi tuttavuus!