By the water

Olipa komea viikonloppu - varsinkin tänään keli suosi lähikuvausta, sillä tuuli pysyi aika hyvin aisoissa.

Löysin rannalta kaislikon suojasta paikan, jossa syksyn airut matkasi lähes tyyntä veden pintaa pitkin kohti uusia seikkailuja varjon seuratessa vanavetenä, kuin pelastusveneenä. Kiven päällä vedenalaisessa hiljaisessa maailmassaan ihmetteli näkinkenkä, minne oli kadottanut itsestään toisen puoliskonsa. Sen valkea kuori heilahti hiljaa, kun pieni kivi putosi veteen ja hennot laineet löivät yli.

Siis mikä runollinen sanainen arkku aukenikaan pelkästään aurinkoisen syyspäivän ansioista :) Koittakaa kestää!

Pinnalla

Pinnan alla

Ps. Kiitos Pepille ruusujen tuoksuisesta tunnustuksesta! Palaan siihen jossain kohtaa...