tiistai 17. huhtikuuta 2012

Vihonviimeinen pala

Huh, vihonviimeinen pala tuli tänään liimattua mosaiikkityöhöni...tämän jälkeen en enää vähään aikaan halua kaakelipihtejä kouraani! Kuvat ovat kehnoja, kännyllä räiskittyjä, mutta ei ollut pajalla kameraa matkassa. Känny taitaa vähän vääristää värejäkin, mutta eiköhän noista nyt kuitenkin joku muisto jää tästä työvaiheesta.


Työ ei kuitenkaan vielä ole valmis, vielä pitäisi pohtia, laitanko mustalla petsilakalla pyöreän puutarjottimen, johon geisha on tarkoitus liimata vai jätänkö sen vaalean koivun väriseksi puupinnaksi? Jotenkin japanilaiseen fiilikseen sopisi se musta, mutta jos sen vaihtoehdon valitsen, pitäisi minun jaksaa hioa se tarjotin ennen petsausta.


Ja sitten mosaiikki verkkoineen liimataan saumauslaastilla tarjottimeen, annetaan kuivua ja vähän myöhemmin työn voi saumata. Myös saumaus aiheuttaa päänvaivaa, kun työssä on kaakelipalojen väreissä sen verran suuret kontrastit, että on aika mahdotonta löytää yhtä ja ainoaa sopivaa väriä saumausaineiden joukosta...Mutta olen kuitenkin tyytyväinen, että kaikki palat on nyt kliksuteltu ja liimattu paikoilleen, se oli kuitenkin se suurin homma!

22 kommenttia:

  1. APUA! Ihan mahtava lopputulos! Hitsi tuossa on saanut venyttää kärsivällisyyttä. Olin jo miltei unohtanut tämän työn. Tosi kaunis <3 Voimia tarjottimen ja viimeistelyn kanssa! :)

    VastaaPoista
  2. Ei ole montaakaan päivää siitä kun kävi mielessä että mitähän mahtaa geishallesi kuulua :)
    Hyvää näyttää kuuluvan!
    Näe vielä se vaiva, että teet sen tumman tarjottimen, veikkaanpa ettei harmita jälkikäteen...

    Hieno on jo nyt!
    Odotan kuinka hieno se tule olemaan valmiina!

    VastaaPoista
  3. Ompa siinä kova homma, mutta lopputulos onkin sitten sitä hienompi.

    VastaaPoista
  4. Aivan järkyttävän hieno! Musta tosiaankin sopisi hyvin pohjaksi ja fiilikseen.

    VastaaPoista
  5. Voi apua miten ihana! Olen miettinyt itsekseni että mitä mosaiikkityylillä voisi oikein tehdä, kun dyykkasin erivärisiä laattoja tässä yksi kerta... Tässähän se vastaus onkin! WAu!

    VastaaPoista
  6. Onpas upea! Katseeni kiinnittyi erityisesti erimallisten mosaiikkien ryhmittelyyn. Huikea kokonaisuus jo tuollaisenaan!

    VastaaPoista
  7. Siitä on tulossa varmasti tosi hieno!

    VastaaPoista
  8. Toi on upeee.. Mahtava työ. Ihastelin tätä ja hohh hohh. Olisi kiva opetella tätäkin, mutta aika ei riita ja annan kumarrus sulle hienosta työstä. Toivottavasti näemme sitten lopputuloksen pian. Musta se pitää olla.T:) Koralli

    VastaaPoista
  9. Ompa hieno, valmiina varmasti tosi upee :)

    VastaaPoista
  10. Kaunis malli ja oot tehnyt hienoa ja tarkkaa jälkeä. Mulle iski hirvittävä himo taas tarttua kaakelipihteihin, kun luin tekstiäsi ;) (oon joutunut pitään pitkää taukoa kipeän käden kanssa).
    Pohjasta sanoisin että ehdottomasti joo musta, mutta saumaukseen mulla ei nopeaa mielipidettä löydy.
    Hieno, oon ihan äimänä ihastuksesta!

    VastaaPoista
  11. Huikea kuva, voi elämä! Miten ihmeessä kukaan voi osata tuollaista...? Kyllä tuossa silmä lepää, mustalla tai vaalealla pohjalla. Itse olisin mieltynyt siihen vaaleaan, mutta tämä onkin täysin maallikkomielipide ;)

    Täytyy vielä todeta, että WAU!

    VastaaPoista
  12. Hieno. Oliko sulla joku mallikuva vai itsekö piirtelit..?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia. Kyllä ihan itse piirtelin, olin sitä ennen tutkiskellut erilaisia kuvia geishoista ja yritin ottaa työhön helpoimmin tunnistettavat piirteet ja asiat...olen aina ollut kiinnostunut japanilaisesta kulttuurista, vanhasta ja uudesta, kieltäkin opiskelin joskus muutaman vuoden. Geisha-elokuva oli mielessä, kun tämän piirsin.

      Poista
  13. Ahhh, en voi kuin ihailla kättesi töitä ....mahtavaa!!

    VastaaPoista
  14. Tuo on sairaan upea, en voi kun kumartaa kunnioituksesta että jaksoit kliksutella kaikki nuo palat. Sulla on ääretön pinna kun olen jaksanut koko talven tätä vääntää (mä oisin luovuttanut jo aikoja sit). Se on mahtava ja tämän vois laittaa myyntiin vaikka Stockmannille, niin siistiä työtä. Toivottavasti olet pirun ylpeä tästä vaikka on vielä kesken.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Henrietta, kommenttisi oli taas päätynyt tarkastusta odottavien joukkoon, ja vasta tänään sen huomasin, kuten nuo pari muutakin sinun viestisi jälkeen tullutta. Mulle ei kyllä ole vielä selvinnyt, millä perusteella Blogger osan kommenteista jättää julkaisematta suoraan ja ohjaa sinne tarkistukseen...

      Kiitos kauniista sanoistasi! Juu, kyllä tuo työ tosiaan vaati pitkää pinnaa. Muut kurssilaiset tekivät samassa ajassa 2 - 3 työtä, kun minä kamppailin tämän yhden kanssa. Mutta periksi en antanut, vaikka sekin välillä kävi mielessä, kun palaset eivät millään tahtoneet aina katketa oikeasta kohdasta, ja eriväriset laatat käyttäytyivät leikkausvaiheessa kovin eri tavalla. Toiset sai vähän paremmin lasiveitsen jäljen mukaan kliksautettua, mutta toiset taas murtuivat miten sattui ja jättivät tasaisen reunan sijasta sellaisen rispaantuneen. Niitä sitten järsin tasaiseksi pihdeillä.

      Ja olin myös päättänyt etukäteen, etten käytä laatoista sitä reunaosaa, kun se on pyöristetty ja lasite menee vähän reunan yli. Sellaiset palat käyttäytyvät saumatessa eri tavalla kuin suoraan leikatut, joten vältin käyttämästä reunapaloja kokonaan. Jännittävin vaihe on kohta edessä, kun pääsen saumaamaan työn...niin oiva mahdollisuus, että koko työ menee plörinäksi :)

      Poista
  15. Kaunis työ, siinä on ollut sommittelemista! Minäkin ajattelin kokeilla kesälomalla lasimosaiikin tekemistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Wau, lasimosaiikki kuulostaa upealta! Näytäthän blogissasi lopputuloksen?

      Poista
  16. Wau, ihanaa kärsivällisyyttä! Opiskeluaikana piti tehdä muutama mosaiikki innostusta ei tullut, vaikka voisihan sitä uudestaan kokeilla...

    Aurinkoista Kevättä
    Roheliina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on sellainen harrastus, että ihan omassa kotona en sitä lähtisi tekemään, kun kaakeli- ja lasitepölyä sekä palasia on sen jälkeen ihan joka paikassa. Jotkut sanovat kliksuttelevansa palasia kotona muovipussin sisällä, mutta kyllä minä mieluummin tekisin sitä vaikka kesäaikaan jossain pihalla :) Ei muuta kuin kokeilemaan, Roheliina!

      Poista

Viestisi lämmittää mieltäni, kiitos siitä!