tiistai 5. helmikuuta 2013

Pilkahdus

Vielä ei ole aurinko päivisin niin ylhäällä sieltä katsottuna, missä majaani pidän, että näkisin kunnolla valopallon. Sunnuntai-iltanakin näin vain pilkahduksen ikkunasta, kun aurinko meni mailleen kadoten kauas havupuiden taakse.


Keltaisena hohkaavan pallon lisäksi iloitsin niin kirkkaansinisestä taivaasta, että ihan hengitys salpaantui. Kuvassa väri ei toistu niin puhtaana ja intensiivisenä kuin miltä se näytti livenä erittäin likaistenkin ikkunoiden läpi. Aurinko armas paljasti taas sen tosiasian, että ikkunat ovat todella pesun tarpeessa. Ei mitenkään mielipuuhaani, mutta pakko varmaan joku päivä tarttua rättiin...

9 kommenttia:

  1. Kaunista, nyt pitäisi muistaa nauttia ihan joka päivä :) mukavaa Runebergin päivää.

    VastaaPoista
  2. Kauniit kuvat!
    Kevät aurinko on niin armoton...näkyy kaikki se minkä ei tarvitsisi...kuten likaiset ikkunat ja pölypallot...:D

    VastaaPoista
  3. ...mutta tuo matalalta paistava aurinko on kaikkein kaunein :) Kaunis kuva!

    VastaaPoista
  4. Taivas on ihan mieletön pari tuon auringon kanssa. Tällaiset näkymät ovat niin voimaannuttavia. Kyllä valo on niin hyväksi :)

    VastaaPoista
  5. Ikkunoiden pesuhan on mitä mukavinta ja terapeuttisinta puuhaa! :) Näkee työnsä tuloksen niin selvästi. Ihana aurinko, kohta se jo lämmittelee enemmän ja saa vähentää vaatetta. Talvivaatteet on niin painavia ja kömpelöitä ja niissä tuntee olonsa niin raskaaksi.

    VastaaPoista
  6. Ehkä pitääkin olla tyytyväinen ettei täällä meillä paista aurinko. Ikkunat on meillä ihan kauheassa kunnossa...

    VastaaPoista
  7. Jestas, olen ihan unohtanut ikkunoihin edes katsoa, kun ei aurinko ole juurikaan niihin paistanut. Olkoon unohduksissa vielä jonkin aikaa, ehtiihän sitä ikkunoita kauhistella ja niitä peseskellä sitten myöhemmin.

    VastaaPoista
  8. Aivan ihanaa kun päivät ovat pidentyneet ja enää ei ole pilkkopimeää kun aamulla lähden töihin. Ja vielä isompi bonus jos tuo ihana mollukka jaksaa paistella :-)

    Aurinkoista helmikuun jatkoa,
    Katja

    VastaaPoista

Viestisi lämmittää mieltäni, kiitos siitä!