tiistai 23. huhtikuuta 2013

Se ainoa

Aika monessa blogissa on jo ehditty esitellä herkullisia kuvia kevätkukkijoista. 
Itse olen toisaalta tyytyväinen, että kevät ei ole iskenyt kertarysäyksellä mökkitontillemme,
vaikka malttamattomana samanlaisia kukkaelämyksiä odotan
kuin mitä jo olen saanut blogien sivuilla ihailla.
Hiipivä kevät on ihan hyvä, silloin ehtii nauttimaan "ensimmäisistä kerroista". 
Niistä puhui omassa postauksessaan myös Henrietta.

 Sipulikukat eivät olleet mökillä joukolla ennättäneet kukkaan vielä viime viikonvaihteessa.
Olin erityisen iloinen, kun sain ihailla sitä ainoaa kukkijaa:
pientä, sievää lumikelloa (Galanthus).
Tomerasti hän heilutti valkoisia keijunmekkojaan kalkitun mullan ympäröimänä.


Ja kuvia kotona katsellessa paljastui helmojen alta myös yllätysvieras,
jonkun sortin kärpäspörriäinen :)


Seuraavaksi ehkä saan ihailla kevään krookuksia
ja nauttia niiden loistosta kananverkkoaitausten keskellä.

13 kommenttia:

  1. Meillä ei omassa pihassa kuki vielä mikään! Krookuksista on vain ne lehdet näkyvissä, samoin muista kukkasista. Kyllä ne sieltä tulevat! :) Tosin mä luulen, että kun parin viikon päästä kukkii, muut ovat kyllästyneet niihin blogeissa!

    Lumikelloja tahdon minäkin kasvattaa ensi keväänä!

    VastaaPoista
  2. Oi mikä yllätys siellä piileskeli, hienot kuvat

    VastaaPoista
  3. Lumikellot ovat niin herttaisia, nyt niiden kauneus pääseekin oikeuksiinsa, kun ei ole vielä muita kukkia varastamassa huomiota niiltä.
    Kyllä meilläkin vielä suurin osa kaikista sipulikukista on vasta piippa-asteella:))
    Niin, ja alahan nyt heti suunnitella sitä Rauman-reissua ;)

    VastaaPoista
  4. Tykkään lumikelloista...meilläkin niitä on tuolla eteläseinällä...:)

    VastaaPoista
  5. Nämä ne on kauniita. Tykkään pienen kukinnon kauniin valkoisesta pinnasta. Kaikilla kukilla se on niin omansa. Myös jasmikkeen valkoinen terälehden pinta on täydellisen värinen. Lumikellossa on jotain samaa :)

    VastaaPoista
  6. Ihastelin eilen Lumikellojen herkkää kukintaa naapurin pihamaalla. Kaunis kevään airut lumen keskellä:)

    VastaaPoista
  7. Hienoja kuvia.
    Kaveri väitti mulle lumikelloja krookuksiksi ... -antoi lopulta periksi :)

    VastaaPoista
  8. Lumikello on tosiaan kuin pieni keijukainen mekossaan. Nämä kevään ensimmäiset kukat ovat niitä kauniimpia. Talven jälkeen ihastuttaa vähäinenkin väriläikkä.

    VastaaPoista
  9. Oi, ihana ja herkkä kevätkukkija!

    VastaaPoista
  10. No kyllä sitä itsekin odottaa pihalla noiden sipulikukkien heräämistä, hiukan näkyy mullan joukosta kärkiä. Lumikelloja ei mulla olekkaan. Niitä tarttis muistaa ostaa ens syksynä samoin jouluruusu olis kiva. Tarvis laittaa itselle muistiin syksyn kalenteriin et mitä sipulikukkia tarttis ostaa ja mihin niitä laittaa.

    VastaaPoista
  11. Lumikellot ovat niin herkän kauniita, tosiaan kevään airuita. Ei siinä verkot (ja muovipussit) haittaa, kun sipulikukat heräävät :)

    VastaaPoista
  12. Oi, Lumikello!! Aivan IHANA!♥ Pitäsiköhän laittaa itsekin sitä kukkamaahan, se on herkkä ja kaunis! Aina olen vain ihaillut sitä kuvissa..

    VastaaPoista
  13. Täytyy laittaa myös lumikellot korvan taa, tänä keväänä on tullut harmiteltua, miksi syksyiset istutukset aina unohtuu.

    Blogisi oli mukava löytö - kevään myötä olen eksynyt jatkuvasti puutarhablogeihin, en olisi pari vuotta sitten uskonut :)

    VastaaPoista

Viestisi lämmittää mieltäni, kiitos siitä!