Aika monessa blogissa on jo ehditty esitellä herkullisia kuvia kevätkukkijoista.
Itse olen toisaalta tyytyväinen, että kevät ei ole iskenyt kertarysäyksellä mökkitontillemme,
vaikka malttamattomana samanlaisia kukkaelämyksiä odotan
kuin mitä jo olen saanut blogien sivuilla ihailla.
vaikka malttamattomana samanlaisia kukkaelämyksiä odotan
kuin mitä jo olen saanut blogien sivuilla ihailla.
Hiipivä kevät on ihan hyvä, silloin ehtii nauttimaan "ensimmäisistä kerroista".
Niistä puhui omassa postauksessaan myös Henrietta.
Sipulikukat eivät olleet mökillä joukolla ennättäneet kukkaan vielä viime viikonvaihteessa.
Olin erityisen iloinen, kun sain ihailla sitä ainoaa kukkijaa:
pientä, sievää lumikelloa (Galanthus).
Tomerasti hän heilutti valkoisia keijunmekkojaan kalkitun mullan ympäröimänä.
Ja kuvia kotona katsellessa paljastui helmojen alta myös yllätysvieras,
jonkun sortin kärpäspörriäinen :)
Seuraavaksi ehkä saan ihailla kevään krookuksia
ja nauttia niiden loistosta kananverkkoaitausten keskellä.
Meillä ei omassa pihassa kuki vielä mikään! Krookuksista on vain ne lehdet näkyvissä, samoin muista kukkasista. Kyllä ne sieltä tulevat! :) Tosin mä luulen, että kun parin viikon päästä kukkii, muut ovat kyllästyneet niihin blogeissa!
VastaaPoistaLumikelloja tahdon minäkin kasvattaa ensi keväänä!
Oi mikä yllätys siellä piileskeli, hienot kuvat
VastaaPoistaLumikellot ovat niin herttaisia, nyt niiden kauneus pääseekin oikeuksiinsa, kun ei ole vielä muita kukkia varastamassa huomiota niiltä.
VastaaPoistaKyllä meilläkin vielä suurin osa kaikista sipulikukista on vasta piippa-asteella:))
Niin, ja alahan nyt heti suunnitella sitä Rauman-reissua ;)
Tykkään lumikelloista...meilläkin niitä on tuolla eteläseinällä...:)
VastaaPoistaNämä ne on kauniita. Tykkään pienen kukinnon kauniin valkoisesta pinnasta. Kaikilla kukilla se on niin omansa. Myös jasmikkeen valkoinen terälehden pinta on täydellisen värinen. Lumikellossa on jotain samaa :)
VastaaPoistaIhastelin eilen Lumikellojen herkkää kukintaa naapurin pihamaalla. Kaunis kevään airut lumen keskellä:)
VastaaPoistaHienoja kuvia.
VastaaPoistaKaveri väitti mulle lumikelloja krookuksiksi ... -antoi lopulta periksi :)
Lumikello on tosiaan kuin pieni keijukainen mekossaan. Nämä kevään ensimmäiset kukat ovat niitä kauniimpia. Talven jälkeen ihastuttaa vähäinenkin väriläikkä.
VastaaPoistaOi, ihana ja herkkä kevätkukkija!
VastaaPoistaNo kyllä sitä itsekin odottaa pihalla noiden sipulikukkien heräämistä, hiukan näkyy mullan joukosta kärkiä. Lumikelloja ei mulla olekkaan. Niitä tarttis muistaa ostaa ens syksynä samoin jouluruusu olis kiva. Tarvis laittaa itselle muistiin syksyn kalenteriin et mitä sipulikukkia tarttis ostaa ja mihin niitä laittaa.
VastaaPoistaLumikellot ovat niin herkän kauniita, tosiaan kevään airuita. Ei siinä verkot (ja muovipussit) haittaa, kun sipulikukat heräävät :)
VastaaPoistaOi, Lumikello!! Aivan IHANA!♥ Pitäsiköhän laittaa itsekin sitä kukkamaahan, se on herkkä ja kaunis! Aina olen vain ihaillut sitä kuvissa..
VastaaPoistaTäytyy laittaa myös lumikellot korvan taa, tänä keväänä on tullut harmiteltua, miksi syksyiset istutukset aina unohtuu.
VastaaPoistaBlogisi oli mukava löytö - kevään myötä olen eksynyt jatkuvasti puutarhablogeihin, en olisi pari vuotta sitten uskonut :)