torstai 13. kesäkuuta 2013

Ei päätä, ei häntää

Luvassa sekalaista seurakuntaa, joten tällä postauksella ei ole päätä eikä häntää!

Työkavereilta aikoinaan lahjaksi saamani japaninruusukvitteni (Chaenomeles japonica) selvisi talvesta ilman jäsentensä menetyksiä kananverkon turvin. Kvitteni on kasvanut mökillä useamman vuoden suunnilleen samankokoisena, se ei pahemmin kasva korkeutta, ei leveyttä eikä tuuheutta. Se vain on. Mutta onneksi jaksaa kuitenkin kukkia! Kauniin lohenpunertavanoranssit yksinkertaiset kukat. Vai mitä sanotte?


Äitini sai toukokuussa äitienpäivän kukakseen inkaliljan. On sillä fiinimpikin nimi: jaloalstromeria (Alstroemeria sp.). Kyseessä on mukulakasvi, ja jostain luin, että kukkineet kukat pitää nyppiä käsin siemenkotia myöden, jotta lilja jaksaa uusia kukintaansa.



Kasvien seurakunnan täydentävät tässä postauksessa kävyn narskuttamiseen täysin keskittynyt kurre sekä sinisenä hohtavat koppikset. Orava näytti ison kuusen juurella varsin heiveröiseltä, mutta todella taitavasti se käpälillään kieputti käpyä oikeaan asentoon, jotta pääsi syömään siemenherkut. Käpypurua syntyi taas pieni keollinen.



Love is in the air. Kevät- ja alkukesä ovat pariutumisen aikaa...lepän lehdellä lemmiskelivät metallinsinihohtoiset koppikset. Lajimääritys tuotti päänvaivaa, nämä ovat todennäköisesti joko idänlehti-, lepänlehti- tai kuismakuoriaisia. Jälkimmäisin kuulostaa kivoimmalta :)


15 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Vähän epätarkkoja, kun kuvailin ilman jalustaa, mutta kiva, kun tykkäsit.

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Sen värin takia ne varmaan tienposkesta bongasinkin :)

      Poista
  3. Kauniin siniset koppikset ja soma kuva kurresta.
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osaispa joku vielä kertoa, mitä kuoriaisia ovat. Musta on kivaa selvittää itselleni outojen otusten nimet. Kivaa viikonvaihdetta, tänne on tosin luvattu valitettavan paljon sateita!

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Juu, hän oli varsin keskittynyt touhuunsa.

      Poista
  5. Minunkin ruusukvittenini on ilmeisesti saavuttanut kasvunsa määrän, siirsin sen viime syksynä toiseen paikkaan ja se ilahdutti muutamilla kukilla. Inkalilja on upea ja kurrelle maistuu kuusensiemenet, taitaa olla aika kesy. Koppakuoriaisten maailma on ihmeellinen, onnistuit saamaan hienon parittelukuvan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oravia vilistelee mökkimaisemissa useampia, ei ne kauheasti meistä välitä. Touhuavat omiansa.

      Sattumalta satuin koppisten lemmenleikkien aikaan paikalle. Vähän tuli tirkistelijä-olo, kun häärin kameran kanssa ympäriinsä.

      Poista
  6. Kauniin väriset kukat tuossa kvittenissä. Jos se joka kesä suostuu noin kauniisti kukkimaan, mikäs siinä vaikka vain olisi.
    Nätti kurrenpoika ja hienot koppikset. Kuismakuoriainen kuulostaa tosi hienolta, joten josko sitten nimitetään sillä nimellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tuo kvitteni joka kesä on kukat tehnyt, nyt kukinta ehkä oli runsainta koskaan.

      Joo, se kuisma iski minullekin parhaiten :)

      Poista
  7. Oi tuota kurrelaista. On niin kaunis ja kiiltävä turkkikin. Mahtavia kuvia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, kun oravat tyytyvät käpyihin eivätkä tuhoa linnunpesiä. Ainakin tämä yksilö oli täysin käpynsä lumoissa.

      Poista
  8. Uskomattoman upeita kuvia. Voiko inkaliljaa kasvattaa itse kukkapenkissä? Varmaankin Etelä-Suomessa. On nimittäin yksi lempikukistani. Ihanaa viikonloppua Sinulle.

    VastaaPoista

Viestisi lämmittää mieltäni, kiitos siitä!