Yksi puhallus ja nämä laskuvarjot liitävät pitkin pellonpiennarta.
Haikeaa, mutta samalla mukana on ripaus toivetta uudesta keväästä.
Minä vaan en voi sille mitään,
että asuisin mieluiten ikikesässä.
Tähän lähestyvän syksyn tunnelmaan tuntui nyt sopivan tällainen mv-kuva.
Seuraavassa postauksessa laitetaan taas värit päälle
- jos vaikka niitä parvekkeen pelakuuihanuuksia saisin esiteltyä!
Ihan mielettömän hieno kuva!
VastaaPoistaKiitos kovasti, Riina!
PoistaUpea!
VastaaPoistaKiitos paljon, Sussi!
PoistaHieno!! Herkkää.. Ei ole kivaa että talvi tulee.. Suomen kesä on aivan liian lyhyt.
VastaaPoistaNo ei kyllä ole yhtään kivaa! Valoisaa aikaa saisi olla paljon pidempään!
PoistaKaunis kuva! Minäkin poden kivuliaita vieroitusoireita kesän loppuessa.
VastaaPoistaHyvä tietää, että on kohtalotovereita!
PoistaKaunista!
VastaaPoistaKiitoksia, Pinuski!
PoistaValtavan herkkä ja kaunis kuva <3 <3 <3
VastaaPoistaLämpimät kiitokset, Mamma A.!
PoistaVoi mikä iahna kuva!
VastaaPoistaKiitos kaunis, Irmastiina!
PoistaPuhutteleva kuva. On tamä vuodenaikojen kierto hassua. Kesä loppuu aina kesken....
VastaaPoistaOlen aina kokenut vahvasti olevani kesän lapsi. Eikä se tunne näköjään mihinkään muutu.
PoistaOikein kaunis kuva!
VastaaPoistaKiitos paljon, Pirjo!
Poista