torstai 2. heinäkuuta 2015

Kahvittelua kartanon tiluksilla

Maskun Rosariumin lähellä tien toisella puolella sijaitsee Kankaisten kartano,
jonka mailla kävimme nauttimassa äidin kanssa kahvit.  
Luin kartanon nettisivuilta,
että asuinrakennuksen on rakentanut
Henrik Klaunpoika Horn 1500-luvun puolivälissä. 
Keskiaikainen, kolmikerroksinen rapattu linna on muodoltaan erikoinen,
lähes kuutiomainen. Väri vivahtaa hillitysti keltaiseen. 
1750-luvulla kolmas kerros purettiin, mutta se rakennettiin uudestaan
1930-luvulla silloisen kartanonherran Claes Fredrik Aminoffin aikana.

 

Ennen linnaa oikealla puolella on Pehtoori-rakennus.

 

Vasemmalla puolella on vanha piharakennus,
jossa toimii mm. kesäkahvila. 


Voin hyvin kuvitella, miten Aminoffit siemailivat iltapäiväkahvinsa
korituoleissa hyvinhoidetussa puutarhassaan. 


Kahvilan myyntitiskin edessä katse suuntautui hauskaan, siniseen penkkiin.
Se ei kuitenkaan näyttänyt niin mukavalta istuttavalta,
että olisimme siinä kahvit juoneet :)


Istahdimme mukavan myyjättären opastuksella
salongin ikkunapöytään.
Täytyy sanoa, että enpä ole koskaan aiemmin törmännyt näin täyteläiseen suklaaleivokseen!
Nyt taisi käydä ihan ensimmäisen kerran elämässä, 
että jätin osan leivoksesta syömättä. 
Ihan vaan sen vuoksi, että se oli niin täyttä tavaraa, tujua suklaata alusta loppuun.

 

Salongissa oli hauska tunnelma pinkopahveineen, samovaareineen,
kakluuneineen ja hirsikattoineen.



Seinillä oli myös pienimuotoinen näyttely kartanon emännästä,
rouva Ebba Aminoffista.


Linnaan ja puutarhaan järjestetään opastettuja kierroksia,
mutta niitä ei ollut tarjolla tiistaisin.
Kävelimme äidin kanssa kuitenkin pienen kierroksen kartanon puistomaisilla tiluksilla.

 


Perennaistutuksia en nähnyt montaakaan,
mutta aikamoisen vaikutuksen teki pionikuja,
jonka todellinen upeus tulee esille lähiaikoina kaikkien satojen nuppujen auettua. 


Hienosti kukassa oli nyt mooseksenpalavapensas.


Nykyisin linnan Maskunjoen varrella omistaa Åbo Akademin säätiö.

14 kommenttia:

  1. Oi kuin hienoa. Samovaarin päältä vain puuttuu teekannu. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän jäi kaivertamaan mieltä, millaista olisi ollut sisällä kartanossa...no, ehkä joku päivä käyn siellä opastetulla kierroksella.

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Siellä oli ihanan rauhallista. On kyllä kartanon väellä ollut aikoinaan kissanpäivät.

      Poista
  3. Tuonnehan voisi mennä jo pelkästään tuon muhkean suklaaleivoksen takia! Valkoinen mooseksenpalavapensas on hieno ja pionikujasta tulee taatusti upea. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, se todellakin oli varsinainen suklaapläjäys: tummaa suklaata, maitosuklaata ja valkosuklaata!

      Poista
  4. Onpa upea kartano puutarhoineen! Tuonne lähtisin kyllä mielelläni pienelle kävelylle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja mielenkiintoinen historiakin kartanolla...minua kiinnostavat tällaisissa paikoissa siellä aikoinaan eläneiden tarinat.

      Poista
  5. Komea paikka! Tuolla olisi kiva käydä

    VastaaPoista
  6. Kaunis paikka! Kiitos ettà jaoit tààllà meidàn kanssa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän ajattelin, että mahtaako ketään kiinnostaa, mutta oli mielestäni postauksen arvoinen paikka.

      Poista
  7. Onpa siellä viimeisen päälle hyvinhoidettua. Tuollaista ei ihan joka päivä näe.
    Mahtava pionikuja. Aivan pian taitavat aueta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siellä näytti kyllä olevan raamikkaita puutarhanhoitajia, riittää meinaan nurmikkoa ajeltavaksi :)

      Poista

Viestisi lämmittää mieltäni, kiitos siitä!