perjantai 7. elokuuta 2015

Punerrusta ja ruskettumista odotellessa

Eipä punerra vielä persikoiden posket mökillä!
Viime kesänä saatiin sato korjattua persikkapuusta 11.8. paikkeilla,
mutta nyt mennee myöhemmäksi...


Tosin ensi viikolle on luvattu yli kahtakymppiä,
ja punerrus sekä kypsyminen tapahtuu persikoilla lopulta yllättävän äkkiä.
Yli 10-vuotias puu jaksaa onneksi edelleen tuottaa hedelmää,
vaikka runko ja oksat talvituiverruksista ovatkin kärsineet ja halkeilleet.


Kukinta oli toukokuussa runsas
ja puu teki mahdottoman määrän persikan alkuja,
mutta kylmän kesä- ja heinäkuun aikana useimmat alut kuivuivat ja tippuivat pois.
Satakunnan persikan sijasta nyt on kypsymässä parisenkymmentä.


No mutta, jos ei muumiotauti niihin enää ehdi iskeä,
saadaan tässä kuussa nauttia perinteistä persikkapiirakkaa!


Kaksi vuotta istutuksesta meni,
että suklaakirsikkapensas (Prunus cerasus ´Chokoladnaja´) kukki eka kerran
ja kolme vuotta meni,
että pensaasta sai ensimmäiset maistiaiset.


Suklaakirsikka on jänöjen herkkua, joten se kasvaa meillä mökillä kananverkon suojissa.
Tänä kesänä sille piti vaihtaa tilavampi häkki,
verkko sattui olemaan korkeaa  sorttia, joten kattoa ei tarvinnut rakentaa.
Verkossa on se huono puoli, että kameran kanssa ei tahdo päästä edes yläkautta lähelle.
En jaksanut odottaa kirsikoiden värin vaihtumista ihan siihen tummanruskeaan,
vaan koemaistettiin nämä kaksi viime viikonloppuna.
Sopivan kirpakalta maistui ja silti tavallaan makealtakin, nam! Näitä lisää! 
Suklaakirsikka on itsepölytteinen,
mutta Versoja Vaahteramäeltä -blogin Riina opasti,
että istuttamalla muita kirsikoita,
kuten Pohjolan Helmen (Prunus cerasus ´Schedraja`) kaveriksi,
saa runsaamman sadon. Hmmm...pitäisikö lähteä helmenhakuun?


16 kommenttia:

  1. Mitenkä en ole tähän ikään tiennyt, että persikatkin kasvavat Suomessa!
    Ihanan nukkasia ovat ja kirsikat ovat niin ihania!
    Meidän pihassa oli marjapuskien ja omanapuiden lisäksi luumu- ja kirsikkapuu, kun muutimme. Tekivät hyvin satoa, mutta puoliso meni leikkaan niitä innoissaan liikaa tai väärään aikaan ja molemmat kuolivat:(
    Täytyisi laittaa mökille kirsikkaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen lukenut, että kirsikka- ja luumupuiden leikkaus suositellaan tehtäväksi aikaisin kevättalvella ehdottomasti ennen puun nestevirtauksen alkamista. No, aina voi ostaa uuden puun :)

      Poista
  2. Meillä syötiin tänään puutarhan ekat kirsikat, kaikki kolme kappaletta. Sikkolan kuulasmarja on lajike ja voi että olivat hyviä (puu istutettu vuosi sitten). Hannen kommentti kyllä vähän pelästytti, leikkasin nimittäin puita tänään aika rajusti sillä haluaisin niiden pysyvän pieninä ja matalina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan, etteivät ottaneet puut nokkiinsa leikkaamisesta! Hauskaa, että saitte tekin satoa!

      Poista
  3. Siis mä en kestä. Koko alkukesän saa kateellisena katella teidän e-suomalaisten kukkakuvia ja entäs nyt. Persikoita! Omasta puutarhasta, ei voi olla T O T T A!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, aina kannattaa ottaa vähän riskiä ja koittaa kasvattaa jotain kokeilujakin. Meillä kävi tuuri persikan kanssa, että on viihtynyt suomalaisen metsän keskellä jo useamman vuoden.

      Poista
  4. No ni, prosentuaalisesti ajateltuna meillä tulee aika samanlainen persikkasato, jos sulla sadasta kypsyy 20 ja mulla kymmenestä yksi :D Mitähän siitä yhdestä persikasta tekisi, tulee aika vähän piirakan täytettä, jos teenkin muffinssin!
    Mulla on kaksi suklaakirsikkapuuta, toiseen tulee oikein runsas sato ja toiseen vaan Muutama kymmenen kirsikkaa. Vaikka samaan aikaan olen istuttanut! Persoonallisia ovat nekin näköjään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, joo, samankaltainen sato tulossa. Eilen kurkkasin, että vähän oli punerrus lisääntynyt. Tuo on hyvä idea tehdä persikkamuffinssi, laitat toisen puolikkaan omaasi ja toisen siippasi muffinssiin, niin saatte molemmat omat!

      Poista
  5. Joka vuosi nämä sun persikka ihmeet jaksavat ihastuttaa :) Meillä ei päästä tänäkään vuona maistelemaan Chokoladnajaa, koska räksän peskeleet olivat ahnehtineet vasta punastuneet raakileet :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, vähän tätä postausta ajatellessa tuli mieleen, että blogini alkaa toistaa itseään, kun vuodesta toiseen on samat aiheet, mutta ehkä persikkapuuni ansaitsee sen :)

      Poista
  6. Herkullisia puita sinulla :-) Meillä on kirsikkapuu, joka hoidon puutteessa tekee satoa jotakuinkin ei yhtään... ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen yrittänyt muistaa kalkita molempia, kirsikkaa ja persikkaa. Molemmat siitä kuulemma tykkäävät.

      Poista
  7. Ohhoh mitä ihanuuksia! Enpä ole minäkään tullut ajatelleeksi / tietäneeksi, että persikoitakin voi täällä rakkaassa (ja kylmässä) kotimaassamme kasvaa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monta satoa on jo menneinä vuosina korjattu, joten varsin antoisa on ollut pikkupuuni, joka on kyllä kestänyt kaikenlaista matkan varrella.

      Poista
  8. Tuntuu aina yhtä ihmeelliseltä, että persikka kasvaa Suomessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, joka kevät olen aina yhtä ihastuksissani siitä, että persikka taas kerran virittää itsensä kukkaan hyytävän kylmässä kevätsäässä.

      Poista

Viestisi lämmittää mieltäni, kiitos siitä!