Mielen Lumoa on uinunut kesä-, syys- ja talviunta, nyt täällä yritellään herätä horroksesta.
Blogi jäi jo kesällä vähän taka-alalle, kun on ollut niin paljon muita puuhia
ja koneen ääressä tulee muutenkin istuttua riittävästi.
Bloggailun korvasi kesästä alkaen Instagram,
jonne Mielen Lumoa -kuvia on tipahdellut sekä mökki- että parvekepuutarhasta.
Aloitetaan uusi vuosi kunnon rytinällä,
viime kesän akileijoista osa leijuu nyt näkökenttääsi!
Nämä kaikki ihanuudet kukkivat tosiaan mökillä viime vuoden kesäkuussa.
Tykkään akileijoista ja yksi syy niiden suosimiseen on ollut,
että peurat ovat yleensä jättäneet ne rauhaan.
Mutta ilmeisesti peurojen makunystyrät ovat nyt tottuneet akileijoihinkin,
koska näitäkin nyt söivät viime kesänä.
Pikku hiljaa alkaa mennä hermot!
Toivottavasti pidit! Löysitkö muuten nukkeakileijan? Se on aarteeni, jota yritän vaalia.
Hankin sen joitakin vuosia sitten Vakka-Taimesta. Niin pieni ja hentoinen.
Lempeää uutta vuotta kaikille puutarhabloggareille
ja Mielen Lumoa -blogin lukijoille!
(Tervetuoa Instaan visiitille, jos en kovin usein jatkossakaan ennätä tänne blogin puolelle...)
Ihanat akileijat. Minulle ne ovat olleet ihan lapsuudesta asti keijukaiskukkia (en osannut ikinä sanoa akileija-nimeä oikein) ja silti kaikki kuulijat tiesivät mitä kasvia tarkoitin. Niitä on ihan valtavasti ja toinen toistaan suloisempia. Kiitos tästä kuvapamauksesta.
VastaaPoistaKeijukaiskukiksi minäkin akileijoja sanon. Taitavana valokuvaajana olet tuonut niiden herkkyyden hienosti esille.
VastaaPoistaAntoisaa puutarhavuotta 2021 sinulle!
Ihania! Mulla ei montaa oo, mutta nukkeakileija multaki löytyy :) Mukavaa vuatta 2021!
VastaaPoistaNo kas, samaan aikaan muistettiin blogiemme olemassaolokin :)
VastaaPoistaSulla onkin paljon akileijoja, ihania ja upeita kuvia!
Täällä meillä viihtyvät pääasiassa ne ihan tavisakileijat, jotka kyllä risteytyvät keskenään, mutta Nora Barlowit, muut kerrotut ihanuudet häipyvät yleensä muutaman vuoden kuluessa.
Pitääkin varmaan keväällä käydä Vakka-Taimessa kysymässä olisiko nyt nukkeakileijaa saatavana. Sain joskus muistaakseni Saaripalstan Sailalta nukkeakileijan, mutta se ei selvinnyt talvesta ;(
Tämmöisistä pamauksista tykkään kovasti 😄
VastaaPoistasuloisia!
VastaaPoistaAkileijolla on edelleen paikka sydämessäni, vaikka puutarhassa niitä ei enää niin paljon kasvakkaan. Niiden herkkä kauneus puhuttelee aina.
VastaaPoistaKauniita kuvia ♥
Mahtavan kauniit akileijat!
VastaaPoistaIhanat rimpsuhelmat ja tyllihameet! Hyvää alkanutta vuotta sinullekin!
VastaaPoistaIhanat akileijat <3 On se kumma, miten jopa ylenpalttinen, superkerrannainen hörhelökin voi näyttää akileijoissa niin herkältä ja sirolta. Hyvää alkanutta vuotta!
VastaaPoista