torstai 18. helmikuuta 2021

Parvekehetkiä

Suurin osa partsikuvista on kännyräpsyjä, 
joten tarkennus ei aina ole ihan kohdillaan
ja väritkin välillä vähän haaleita, 
mutta eiköhän näiden avulla joku muistijälki jää. 
Heinäkuun alussa osa erikoispelakuista oli vielä kukattomia,
Postailen pelakuista lähikuvia jonain päivänä, 
jos ennätän ennen kevättä.




Parturoin rosmariiniin vartetun laventelin heinäkuun alussa.
Kukista sai pitkään tuoksuvan kimpun partsin pöydälle.



Viime kesäkuun alussa ostamani Bunker Hill -pioni teki monta nuppua, 
osan napsaisin pois ja loput kuivuivat paikoilleen.
Toivon mukaan pioni selviää talvesta ja tekee ekan kukkansa, jotta näen,
onko kyseessä tosiaan BH, jonka kukkien pitäisi olla punaisia,
 vai joku muu, kun nuput olivat näin vaaleita.


Heinäkuun puolivälissä amppeleissa kirjomaahumalat alkoivat jo tavoitella lattiaa.
Kuparisara viihtyi koko kesän erinomaisesti partsin pöydällä rottinkiruukussaan.


Katsura kasvoi hurjaa vauhtia eikä sitä enää heinäkuun puolivälissä
olisi luullut samaksi rimpulaksi, jonka toukokuussa istutin.



En ole hyötyviljelijä, joten vain mansikoita kasvoi parissa amppelissa.
Eivät maultaan olleet niin maukkaita kuin ulkonäön puolesta olisi voinut olettaa.


Magnolian kanssa tuskailin, kun sen lehdissä alkoi kesäkuussa näkyä vioituksia enkä
lähitiirailuista huolimatta nähnyt mitään tuholaisia, jotka lehtiä olisivat syöneet.
Pari kertaa suihkuttelin Sprutzitilla, mutta reikiä ilmestyi edelleen.
Kyselin asiasta parista puutarhamyymälästä, toinen oli paikka, josta puun keväällä hankin.
Sieltä sain vihjeen etsiä etanoita. Etanoita!?!?!?!
Toden totta, niitä löytyi mullan syynäämisen jälkeen viisi kappaletta, 
lajista ei ole tietoa, mutta ovat siis olleet ruukussa jo kasvia ostaessani.
Pakko oli hankkia myrkyt, kun en aikonut joka yö kykkiä magnolian vieressä
odottamassa etanoiden saapumista mullan uumenista.
Kooltaan ne olivat sellaisia muutaman sentin mittaisia.
Jännittävää nähdä, jos Susan selviää ekasta talvestaan partsilla,
ovatko etanat jo ehtyneet, sillä kauhukuvissani ne ovat lisääntyneet
ja matkaavat partsin muihin ruukkuihin lattiatralleja pitkin...


Magnolia piti lehtensä syksyllä tosi pitkään eikä vapaaehtoisesti halunnut niistä luopua.
Lokakuun lopussa näky oli varsin keltainen.


Heinäkuun alkupuolella puolen yön jälkeen oli useampana iltana 
tilaisuus ihailla partsilta valaisevia yöpilviä.


Partsilla on saanut nautittua myös upeista auringonlaskuista.




Kaihoisasti jo partsikevättä haikailen!

20 kommenttia:

  1. Ooh, onpahan parvekkeesi aivan mahtava pilvibongauspaikka sen lisäksi, että se on ihanan iso, oikea kesähuone!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuh, rakastan taivaan tapahtumien seuraamista ja avaruuden tuntua!

      Poista
  2. Tuolla parvekkeella varmasti viihtyy!💛

    http://jasukuvaa.blogspot.com/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, monta mukavaa istuskeluhetkeä mustarastaiden lurituksia kuunnellen ja omppumehua juoden on jo tullut vietettyä. Kasvien huolto vie oman aikansa, mutta pidän siitä, joten tämä on sellainen harrastushuone samalla :)

      Poista
  3. Parvekkeesi on upea! Kauniit kukat ja kasvit tekevät parvekkeesta superviihtyisän. Parvekkeelta on hyvä tarkkailla pilviä ja uhastella iltarusko. Olet ottanut kauniita kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tarja! Parveke tarjoaa kyllä mukavan paikan rentoutumiseen ja luonnosta ja kasveista nauttimiseen.

      Poista
  4. Sinulla on valtavan kaunis parveke! Noin isolla parvekkeella voi kasvattaa vaikka mitä kivaa ja tuo rungollinen laventeli on ihan uusi juttu minulle ja tosi suloinen! Ihana parveke!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Päivi! Ensi kesäksi on jo uusia kasvihankintoja suunnitteilla, viime kesän kokemusten pohjalta on nyt helpompi hahmottaa, minkälaiset ovat olosuhteet ja minkälaiset kasvit tällä partsilla parhaiten viihtyvät.

      Poista
  5. Voi vitsit miten iso parveke ja mikä upea kattaus kasveja! Mahtavat auringonlaskut. Odotan mielenkiinnolla kesäkuviasi muutaman kuukauden päästä. 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesäkuvia tuli viime vuonna napsittua lähinnä kännykällä ja ne päätyivät blogin sijasta reaaliajassa Mielen Lumoa Instaan. Tule sinnekin visiitille, jos Instagramia käytät!

      Poista
  6. Ihana tuallaane lasitettu parveke. Pelargooniat tykkää, niinku näyttää tykkäävän kaikki muukki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli eka kokonainen puutarhakausi keväästä alkutalveen lasitetulla partsilla, joten nyt on sitten kokemusta hankittu, millaiset olosuhteet lasitus tuo. Aika paahteista oli välillä ja ikkunoita piti aukoa ahkerasti. Nautin suunnattomasti lämpimistä kesäilloista, kun tuuli oli tyyntynyt ja voi vain istuskella kasvien keskellä niitä ja taivasta katsellen.

      Poista
  7. Tuollainen parvekkeen pitäisikin olla, jotta sinne mahtuu kasveja ja joukkoon niiden hoitaja. Upeat taivasmaisemat ovat kieltämättä merkittävä bonus. Raportoithan, miten parvekekasvien talvehtiminen onnistui.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, raportoin kyllä. Jännittää kovasti, miten käy.

      Poista
  8. Ooh, aivan mieletön tuo katsura😮 Tämä kyllä ratkaisi kolmen katsuran ongelmani, istutan ne ruukkuihin terassille😍 Kiitos hirmuisesti tästä inspiraatiosta. Olen siis kasvattanut siemenestä viisi taimea ja vain kaksi on löytänyt paikan puutarhasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, että olet jaksanut siemenestä asti katsurat kasvattaa. Minä halusin heti vähän isomman kokoisen ja marssin puutarhamyymälään. Pidä nyt peukkuja, että saan katsuran luovittua tämän alkukevään, kun keli on niin vaihtelevaa ja pakkasilla tarvitsee harsoa ja lämpiminä jaksoina pitäisi peitteitä riisua ja kastelukin pitäisi aloittaa varovasti, kun silmuja ilmestyy näkyville. Onnea ruukkuistutuksiin!

      Poista
  9. Vastaukset
    1. Kiitos, Susanna, kyllä tuolla viihtyy, vaikka esimerkiksi lasitusten pesua keväällä en kovin paljon odota. Onneksi saanen siihen hommaan apuja, ettei tarvitse tikkailla keikkua.

      Poista
  10. Vau, ihana parveke! Hienot taivaskuvat myös. Minäkin odotan jo innolla parvekepuutarhan kevättä ja kesää. Kyllä se sieltä jo pian saapuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Ihanaa, kun täällä visiteeraa muitakin parvekepuutarhan pitäjiä! Nyt jo jänskättää, että milloin uskallan nostaa sipulikukkaruukut harsojen ja sanomalehtien alta valoon. Loppuisivat nyt nuo yöpakkaset, niin sitten!

      Poista

Viestisi lämmittää mieltäni, kiitos siitä!