maanantai 10. tammikuuta 2022

Tekohengitystä?

 Vähän on tahmeaa tämä bloggailuni, 
kun ei ole enää haluja käyttää normityöpäivän jälkeen aikaa koneella istuskeluun. 

Bloggailu puhelimen välityksellä ei tunnu omalta, joten voi olla, 
että nämä viime aikojen harvat kirjoitukset ovat olleet tietynlaista tekohengitystä. 
Yritystä katsoa, vieläkö tähän riittäisi jollain konstilla aikaa ja energiaa.
Katsotaan, mihin se johtaa.

 Blogilandiassa on ollut mukavaa, joten siirtyminen puutarha-asioissa pelkästään
Instagramin puolelle 
ei tuo samanlaisia kokemuksia. 
Instan kuvien selailu on enemmänkin "pikaruokaa" 
kuin "kunnon päivällinen" blogipostausten parissa. 

Aika moni lukijoistani tuntuu kadonneen jonnekin, ja kommentoijia on enää kourallinen. 
Ei se vuorovaikutus Instankaan puolella ole ollut 
ainakaan @mielenlumoa-tilini saralla kovinkaan aktiivista, 
itse asiassa siellä tulee kommentteja vielä vähemmän kuin blogipuolella.

 Instan vaivattomuus ja nopeus sekä sen käyttö puhelimella puoltavat kuitenkin siirtymistä
 kokonaan sinne puolelle jatkossa jossain vaiheessa.
Olisi kiva saada tietää, millä nimellä te muut mahdollisesti olette Instassa, 
jotta voin varmistaa, että löydän teidät kaikki tutut sieltä jatkossa, 
jos jossain vaiheessa päätän jättää blogilandian.

 Laittakaa osoitteitanne vaikka kommenttikenttään, jos ehditte. Tulen seuraajaksi! 
Oma Insta-tilini ei ainakaan toistaiseksi ole julkinen, 
mutta laita pyyntö, niin käyn hyväksymässä.

Joulukuusen virkaa toimitti tänä vuonna pöytämallia oleva hernesypressi,
joka näyttää edelleen voivan varsin hyvin.



Valoa päiviisi!

20 kommenttia:

  1. Minunkin bloggausintoni on hiipumaan päin. Eläkeläisellä sitä aikaa olisi mutta en enää viitsi valokuvata yhtä paljon kuin ennen. Innostusta nyt vain ei ole. Tulikohan viime vuonna joku 14 postausta. Postcrossing -harrastus onkin nyt ollut mukavinta ajanvietettä. Instassa en ole ollenkaan. Tämä kummallinen aika tuo omat haasteensa, kun ei tiedä suojaako rokotteet (3 olen saanut) ja minnekään ei oikein uskalla mennä. Kevättä kohti menemme, joten valoa on näkyvissä 😊🙋‍♀️.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan se selvä, kun jotain hommaa pitkään tekee, että into saattaa vähän hyytyä matkan varrella. Ehkä ajoittain, joillain kokonaan. Kivaa, että jaksoit laittaa minulle kommentin! Mukava tietää, että siellä jossain on ihmisiä, jotka tätäkin blogia kurkkivat edelleen! Postcrossing kuulostaa jännittävältä! Se on totta, että tämä aika on erikoista monin tavoin ja stressaavaakin. Turvallista kevättä ja terveyttä sinulle!

      Poista
  2. Olen ollut marraskuusta lähtien tauolla puutarhasta, en pelkästään blogista. Siten postaukset on jääneet lukematta, tai vähintään kommentoimatta. Tekee hyvää pitää pieni tauko kun puutarhakin nukkuu.
    Kohta on kevät. Toivon että saat auringonsäteiden mukana puhtia blogiin kirjoittamiseen. Olet kumminkin yksi luetuimmista bloggaajista! Täältä talviunilta minäkin taas kömmin kohta esiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ollaan kuin karhut talviunilla :) Minulla se unelias vaihe bloggailun suhteen on kestänyt jo vähän pidempään. Akvarelliharrastus vie nykyään paljon aikaani, ja kuntoillakin pitäisi ehtiä jossain välissä. Kun arkipäivät kuluvat työn touhussa, niin siinä pitää vähän miettiä, mitä kaikkea sitä vapaa-ajallaan ehtii tehdä. Tämä oli kyllä varsinainen piristysruiske, että muutamat teistä jättivät pohdiskeluuni omat kommenttinsa! Ei ole enää niin yksinäinen olo :) Aurinkoa, iloa ja valoa kevätpäiviisi, Riitta!

      Poista
  3. Talviaikaan bloggausinto aina vähän väsähtää. Koronassako syy, mutta nyt on tavallistakin hiljaisempaa. Luotan siihen, että kevään mittaan aktiivisuus lisääntyy.
    Toistaiseksi en ole Instassa, en itse enkä seuraamassa muita. Olen sitä muutaman kerran miettinyt, mutta saattaa jäädä mietinnän tasolle. Minulle valokuvien lisäksi tärkeää on myös teksti, kertomus, jota valokuva tukee. 10 vuotta bloggausta tuli kesällä täyteen. Saa nähdä, kuinka pitkään tätä jatkan.
    Toivottavasti löydät uuden inspiraation blogin parissa. Kuulut pitkäaikaisimpiin seurattaviini ja olen nauttinut hienoista kuvistasi. Mukavaa kevään odotusta, mihin sitten päädytkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinä oletkin erinomainen kirjoittaja! Tekstejäsi on aina ilo lukea, Between! Pitkä matka on kuljettu yhtä aikaa täällä blogilandiasa, 10 vuotta tuli Mielen Lumolle täyteen jo tovi sitten. Juuri tuossa aiemmin kommentoin, etten enää muista, montako vuotta siihen on jo tullut päälle. Ollaan vissiin jonkin sortin konkareita :) Onnittelut sinulle 10 vuoden taipaleesta! Yritän nyt ainakin tsempata, mutta katsotaan, mihin aika riittää, siitä lähinnä on kyse. Ihanaa kevään odotusta sinnekin suunnalle! Ihan vielä ei niitä piippoja näy...

      Poista
  4. Uh, voi ei, älä lopeta blogia! Minä en ole instassa, enkä muuallakaan. Facestakin häivyin 7kk sitten. En vain tykännyt mm siitä millaiseksi huolella rakentamani facenäkymä yhtäkkiä muuttui. Blogia pystyn vielä hallitsemaan ja tämä on jotenkin mielestäni rauhallisempi ja kauniimpi ja syvällisempi kuin nuo some-pika-sivustot. Toivon, että blogi houkuttelisi jatkossa enemmän ihmisiä taas luokseen. Kommentointi tosin näkyy nykyään olevan tosi arkaa. Itse tunnen olevani koko ajan suuna päänä, vaikka olen oikeasti introvertti ja vetäytyvä. Mutta tuntuu ankealta, että kukaan ei ikinä kommentoisi; siksi on mukavampi sanoa aina jotain! Ihanaa alkuvuotta sinulle! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana Thilda, kiitos, kun jätit minullekin kommentin! Se on tosiaan herttaista kommentoida aina, kun siihen on mahdollisuus, mutta välillä elämä tuntuu niin hektiseltä ja tämä ruutuaika silmiä rasittavalta, että ei houkuttele koneen ääressä istuminen enää työpäivän jälkeen. Itse olen kokenut Bloggerin uudistukset haastaviksi. Minulla on ollut ongelmia siinä, ettei tekstikoko pysy sellaisena, miksi sen määrittelen, vaan se tahtoo vaihdella, miten sattuu. Kuvat pitää jokainen kliksutella erikseen isommiksi, kun oletuskokoisena tulevat melko pienenä enkä ole löytänyt namiskaa, josta saisi vaihdettua kaikkien kuvien kuvakoot kerralla tietyn kokoisiksi. Saa siis laittaa vinkkejä, jos näihin ongelmiin tietää parannuskeinot! Mukavaa kevään odotusta sinulle, Thilda! Arvostin kommenttiasi paljon!

      Poista
  5. Kommentoimiseen tarvitsee jotenkin aina jonkin yllykkeen. Jos on vain samaa mieltä kirjoittajan kanssa, on ehkä helpompaa jättää kommentoimatta. Kannattaa seurata tilastojen puolelta myös lukukertoja. Jos niissä riittää vipinää, ei kommenttien puutteesta kannata huolestua.

    Voisin kuvitella, että näinä eristäytyneisyyden aikoina monikin etsii luettavaa blogienkin puolelta. Oman aktiivisuuden herättäminen onkin sitten ihan oma juttunsa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, kyllä niitä tilastoja on tullut katseltua ja onhan sitä liikennettä ollut, mutta jotenkin itse kaipaan myös vuorovaikutusta. Myönnän, ettei omakaan aikani riitä kommentointiin täällä blogien puolella nykyään, koska tilalle on tullut myös muita harrastuksia, jotka vievät oman aikansa. Mutta valokuvaus on edelleen rakas harrastus, erityisesti kesäaikaan, joten ehkä tämä postausintokin taas kevään tullen itselläni lisääntyy. Jossain vaiheessa Mielen Lumoa täytti 10 vuotta, ja se meni ohi ihan juhlimatta. Piti joku arvontakin silloin järkätä, mutta jäi sitten sekin tekemättä. Nyt juuri en enää edes muista, montako vuotta siihen kymmenen päälle on jo kertynyt. Ihanaa, että jaksoit jättää kommentin, Susanna! Kiitos, se lämmitti mieltä!

      Poista
  6. Huomasin heti syksystä alkaen kommentoijien vähenemisen ja monien blogien harvenneet postaukset. Harmi jos siirryt kokonaan instan puolelle. Totta, siellä on nopeampaa poiketa, mutta jotenkin jää sellanen pintapuolinen tunne käynnistä. Minusta tekstikin erottuu epäselvästi. Enempi tulee tykätty kun kommentoitua.
    Selaton_puutarhuri

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista ja Insta-tilisi nimestä, mehän siellä jo valmiiksi oltiinkin toistemme seuraajia! Juu, sitä itsekin enemmän teen Instassa, naputan sydän-nappulaa :) Se on kuitenkin joku reaktio, blogista sellainen pikareagointi puuttuu kokonaan. Mutta makustelen tässä rauhassa, miltä vaikuttaa, löytyykö aikaa vielä jatkaa täälläkin puolella.

      Poista
  7. Vaikka itseltänikin jää usein kommentoimatta, niin seuraan blogiasi ja muutamaa muutakin blogia mielenkiinnolla. Harmi jos lopetat blogisi, mutta ymmärrän kyllä jos aika ja into ei riitä sekä instaan että blogiin. Oman insta-tilini lopetin. Halusin keskittyä vain yhteen kanavaan ja valitsin blogin. Toivottavasti et jätä blogiasi kokonaan.
    Hyvää ja onnellista alkanutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Susanne, kun laitoit kommentin! Näitä on tosi virkistävää lukea. Lähinnä tämä pohdinta johtuu siitä, että Instaa voin nopeasti päivittää puhelimen kanssa, mutta blogi vaatii ainakin itselläni asettautumista tietokoneen eteen ja kun työpäivän aikana siinä jo viettää lähes koko päivän, niin fysiikka ei kestä sellaista istumista. Mutta pitää katsoa, jos vaikka yritän pitää blogipuolenkin hengissä vähän harvemmalla postaustahdilla...Kiitos ajatuksistasi ja toivotuksista! Mukavaa lopputalvea ja tulevaa kevättä!

      Poista
  8. Puutarhablogien maailma ainakin hiljenee talvella. Huomasin joku aika sitten itsekin saman minkä Between, että tänä talvena on ollut jotenkin normaaliakin hiljaisempaa. Luulen, että tämä korona-aika tekee sen. Etätyöläisiä on paljon eikä välttämättä jaksa työpäivän jälkeen jatkaa tietokoneella istumista blogien parissa. Tai jos muutaman postauksen käykin lukemassa, niin ei jaksa kirjoittaa kommenttia.
    En ole Instagramissa enkä blogillani ole facebook-sivujakaan. Minusta pelkkä kuvien jakaminen ja katselu on vain niin tylsää ja puuduttavaa. Kaipaan kuvien rinnalle myös kirjoittajan ajatuksia, tietoa, pohdintaa. Ne ovat se mielenkiintoisin anti minulle. Harvemmin edes kommentoin pelkkiin kuvapostauksiin, sillä minusta on tylsää jättää pelkästään "kauniita kuvia" tai vastaavaa kommentiksi enkä useinkaan osaa sen kummemmin eritellä, mikä niissä kuvissa sitten oli erityisen kaunista. Taidan siis tarvita jotain, mikä saa ajatusmyllyn liikkeelle :D
    Tuo valkoinen amaryllis on todella kaunis. Niitä on tänä vuonna näkynyt monessakin blogissa. Itsellänikin oli kaksi samanlaista joulukukkina. Mukavaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos viestistä, Minna! Se on ainakin itselläni juuri noin, että tässä koneen edessä tulee töiden vuoksi vietettyä aivan liian paljon aikaa. Se, etten halua istua näytön edessä myös suurta osaa vapaa-aikaa, on johtanut tähän, että ensin blogi oli tauolla pätkittäin ja nyt tuli aika pohtia, mitä sen kanssa teen. Itse pidän kyllä pelkkien kuvienkin katselusta, visuaalisuus on aina ollut tärkeää minulle, mutta pidän myös blogien pidemmistä tarinoista. Kiitos ajatuksistasi, niitä oli ilo lukea. Mukavaa viikonloppua ja ihanaa kevään odotusta!

      Poista
  9. Instan kuvien selailu on enemmänkin "pikaruokaa"
    kuin "kunnon päivällinen" blogipostausten parissa.
    Tämä oli hyvin sanottu, näin ajattelen itsekin. Ja minulla on tarve sekä kirjoittaa että lukea pidempiä postauksia eikä vain selata kuvavirtaa. Pysähtyä hieman pidemmäksi hetkeksi jonkin aiheen äärelle.
    Päätitpä niin tai näin, on ollut ilo seurailla sinua(kin). :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla sinusta, Hurmioitunut! Ymmärrän hyvin tuon tarpeen kirjoittaa ja lukea myös pidempiä postauksia. Nykyaikana se tuntuu jopa vähän luksukselta ehtiä pysähtymään jonkin asian äärelle ajatuksella ja rauhassa. Toisaalta myös kuvien ääressä voi pysähtyä, siihen ei välttämättä aina tarvitse tekstiä. Visuaaliset elämykset voivat olla palkitsevia ja kuvatkin osaavat kertoa tarinoita. Hmmm....paljon pohdittavaa! Kiitos, kun jaoit ajatuksiasi. Mukavaa alkanutta vuotta!

      Poista
  10. Olen itse teihin moniin verrattuna sekä blogien seuraajana että kirjoittajana melko uusi, mutta olen hämmästellyt, että todella monta kiinnostavaa puutarhablogia on jäänyt tauolle tai lopettanut kokonaan viimeisen kahden vuoden aikana. Se on sääli. Kuten moni on jo todennut, blogien kautta saa paljon enemmän sisältöä kuin instasta. En ole itse oikein päässyt instan makuun.
    Seuraan mielelläni blogiasi, jos vain jaksat jatkaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, eri ihmisillä on varmaan erilaisia syitä, miksi bloggaaminen on jäänyt vähemmälle tai jopa loppunut kokonaan. Itselläni ainakin tämä tietokoneen ääressä istumisen vähentäminen on ollut ajatuksena. Minulla on myös muita aikaa vieviä harrastuksia, ja kaiken sovittaminen yhteen töiden jälkeen käytettävissä olevaan vapaa-aikaan on osoittautunut aika haasteelliseksi. Mutta kiva, että jätit kommentin ja olen siitä kovin iloinen, kiitos ja mukavaa kevään odotusta, Päivi!

      Poista

Viestisi lämmittää mieltäni, kiitos siitä!