sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Vaikeita valintoja

KesäKukka haastoi minut vastaamaan puutarha- ja kasviaiheisiin kysymyksiinsä,
kiitos kivoista kyssäreistä Kosmosta ja leijonankitaa -blogiin :)

1. Jos saisit kasvattaa vain viittä perennaa pihallasi, mitkä ne olisivat?
Saisin tästä listasta vaikka kuinka pitkän, mutta nyt saa nimetä vain viisi.
Vaikeita valintoja...hmmm...
Perhosille ja pörrinkäisille on kiva tarjota mesibaareja, ja on yksi kukka,
jonka tuoksusta tykkään kuin hullu puurosta ja se on purppurasilkkiyrtti.
Pionit sykähdyttävät aina, palloesikot ovat veikeitä pompuloita,
kaunopunahatut ilostuttavat pitkälle syksyyn ja 
keijunkukilla on upeat, tuuheat, mehevänväriset lehdistöt eri sävyissä.
Ylimääräisenä eli kuudentena: akileijat :)

Sipulikukista ei pyydetty top-vitosta, joten niiden edustajasta kuva:


2. Entä mikä on yksivuotisten kasvien top viisi sinun mielestäsi?
Suosikit vaihtelevat, mutta heitän nyt tähän hätään vaikkapa
pioni- ja silkkiunikot (itse asiassa kaikki unikot),
perhosia varten jättiverbena (ei talvehdi Suomessa, joten periaatteessa yksivuotinen),
hopeaputous, tuoksuherne ja orvokki.
Ihan pakko mainita pelakuut extrana
(nehän ovat monivuotisia, jos talvetus onnistuu,
mutta itselläni jäävät yleensä yhden kesän iloksi).


3. Mitkä kasvit ovat päällimmäisenä hankintalistalla tänä vuonna ja miksi?
Tekisi mieli hankkia mökille uusia jouluruusuja edellistalven tuhottua entiset.
Parvekkeelle haluan ehdottomasti ensi kesänäkin
upeita Aquarello-pelakuita ja kerrottuja valkoisia lumihiutaleita!


4. Mitä luulet, miksi jouduit puutarhakärpäsen puremaksi?
Olen ehkä enemmänkin kasvikärpäsen purema, 
sillä varsinaista omaa pihaa minulla ei ole. 
Parvekepuutarhaani olen hoitanut jo monta kesää, 
muun kasvi-intoilun hoidan vanhempien mökillä
luonnonkasvien ja itse istutettujen sulassa sekamelskassa.
Olin jo lapsena kiinnostunut kasveista,
keräilin niitä ojanpientareilta
ja kiikutin biologian tunneille tunnistettavaksi.
Teinivuosina ja siitä vähän eteenpäinkin oli muita puuhia,
mutta nyt aikuisiällä veri on uudestaan vetänyt luonnon ja kasvien pariin.
Lisäksi on hienoa, kun kasvien kanssa puuhailuun voi yhdistää myös valokuvaamisen.


5. Oletko saanut puutarhainnostustasi tarttumaan myös lähipiirin ihmisiin?
Jakelen kevään taimikasvatuksesta taimia mm. työkavereille, kun oma karaisutila ei riitä.
Kysyttäessä olen antanut tutuille puutarhailuun ja kasvien kasvatukseen vinkkejä.
Kaverit saavat halutessaan minulta lainaksi myös puutarhakirjoja. Niitä riittää :)

torstai 19. helmikuuta 2015

Ytimekkäästi

Vasurilla useamman päivän naputtelun tuloksena (hiljaa hyvä tulee!)
ytimekkäät vastaukset Suvikummun Marjalta tulleeseen viiden kysymyksen haasteeseen,
kiitos vaan Marjalle kimuranteista kysymyksistä :)
Marjan blogissa näkyvät myös haasteen alkuasetelmat (klik), joten en toista niitä nyt.


1. Mikä on onnellisin lapsuuden ajan muistosi? Mikä tekee siitä niin erityisen?
En pysty nimeämään vain yhtä eli kivoja, onnellisia hetkiä on monia.
Mutta kerrotaan nyt vaikka tämä:
Tehtailimme asuinalueen lasten kanssa kesäaikaan ihan omin päin "teatteriesityksiä"
ja kutsuimme vanhempamme niitä katsomaan pihalle.
Oli prinsessaa, rosvoa ja sheriffiä sekä muita seikkailijoita!
Hauskoja hetkiä, mukavaa yhdessäoloa ja yhdessä tekemistä, luovuutta ja yhteisöllisyyttä!


2. Minkä taidon haluaisit itsellesi?
Olisi hienoa, jos pystyisi parantamaan erilaisia sairauksia ja vaivoja, mielen tai kehon.
Siis vähän sillai taikasauvaa heilauttamalla.
Tosin sillä taidolla varustettuna voisi avunpyytäjiä olla 24/7 oven takana...

Kivaa olisi myös osata maalata vesiväreillä siten,
että olisi itse kerrankin tyytyväinen lopputulokseen.


3. Jos onnellisuus olisi rahaa, millainen työ tekisi sinusta rikkaan?
Työ, jossa saisin käyttää luovuutta ja kädentaitoja
tai työ, jonka kautta tekisin muita ihmisiä ja/tai eläimiä onnelliseksi.


4. Kuinka vanha olisit, jos et tietäisi oikeaa ikääsi?
Minähän olen iätön :)
Nuoremmalta tuntuu kuin mitä kalenteri näyttää!


5. Minkä neuvon antaisit 15-vuotiaalle itsellesi?
"Maailmaa on muutakin kuin se, mitä ikkunasta näkyy."
Matkustelin paljon nuoremmalla iällä ja tykkäsin reissata yksin,
koska silloin tuli rohkeasti haettua kontaktia paikallisiin
ja siten oppi ehkä enemmän - sekä kieltä että kulttuuria.
Nuorena jaksaa paremmin pitkiä lentomatkojakin.
Ei siis kannata odottaa eläkeikään asti :)

lauantai 14. helmikuuta 2015

Sydämiä

Ystävyys on kuin kukkamaa;
se pieniä ihmeitä kasvattaa.


Sydämellistä Ystävänpäivää!


Ps. Kyllä minun kelpaa, posti toi loppuviikosta pari yllätyspakettia:
toisessa herkullisia inkiväärivinokkaita ja toisessa violetit lapaset.
Kiitos teille, ihanaiset ystäväni Marja ja Satu!
Ystävänpäivänä ei ansiostanne puutu makeaa kahvipöydästä eikä sormet palele :)

keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Tunnistatko?

Viime kesänä nappasin sekunnin verran kuusen oksalla viihtyneestä pikkulinnusta yhden kuvan, muuhun ei ollut aikaa. Tunnistatko lajin? Onko tämä pajulintu?
Minulle nämä haaleanruskeanharmaan väripuvun omaavat lajit
tuottavat vaikeuksia lajimäärityksen suhteen. 
Olisi kiva saada tirpalle "nimi".

EDIT 19.2.: Sain tutulta lintubongarilta tiedon,
että tämä voisi olla nuori tiltaltti!


 Tänään on tikkien poisto...sinne siis!

keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Rimpsua ja suurta

Kiitos tuesta ja tsempistä, te ihanaiset ja kannustavat blogikamut!
Pelkällä vasurilla ei jaksa pitkiä stooreja rustata,
mutta piipahdin kertomaan, että jumppaan jo ahkerasti leikattua kättä,
tosin mitään raskasta kädellä ei saa kantaa ja pitää varoa ääriliikkeitä.
Tikit poistetaan viikon päästä.
Vasurin voimin hoitui nyt tarhaorvokkkien siemenkylvö,
onneksi se sujui yhdelläkin kädellä. 
Tulossa on rimpsureunaista Rococcoa ja suurikukkaista Florist Strainiä.


keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Toinen kerta

Jaahas, se olisi käsioperaatio edessä
(ei tosin liity taannoiseen kolariin, on ihan oma vaivansa).
Tämä on itse asiassa toinen kerta, kun yritän päästä leikkaukseen.
Ekalla kerralla sairaalasta soitettiin leikkauspäivän aamuna,
että leikkaus peruuntuu, koska heillä ei ole tarpeeksi leikkaussalihenkilökuntaa.
Porukkaa oli joulunpyhien jälkeen sairaana eikä sijaisia saatu.
No, sapetti siinä kohtaa peruutus, mutta nyt on uusi yritys.
Pitäkää peukkuja, että pääsen tällä kertaa saliin asti ja että kaikki sujuu hyvin!


Kolarivaivoja olen vihdoin päässyt hoidattamaan fysioterapiaan,
saa nähdä, tuoko avun. Toivon niin, jotta pääsisin pian kuntoon.
Toipumista siis vielä menossa ja tulossa monensorttista,
mutta ekat siemenkylvöt on kuitenkin tehty: jättiverbenat.


Otin viime syksynä mökillä kukkineista siemeniä talteen ja kylvin nyt pariin keppuun hajakylvönä.
Ensi viikolla pääsevät jääkaappiin kylmäkäsittelyyn.
Onneksi pystyin tekemään kylvön,
vaikka paikat vähän risana ovatkin :) 


Kuvat jättiverbenasta ja amiraaliperhosesta ovat viime syyskuun puolivälistä.
Napsin ne epäkuntoisella pokkarilla, kun järkkärikin oli tuolloin huollossa. 
Pokkari on edelleen korjaamatta.


Jättiverbena on kyllä hieno kasvi, sopii maahan, lavalaatikkoon, ruukkuun...
eli kasvaa hyvin missä vain eikä tarvitse tukikeppejä!
Ja sopii pitkänhujoppina penkissä taustakasviksi tai isossa ruukussa keskuskasviksi.


Mukavaa tammikuun viimeistä viikkoa kaikille!