keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Hyvä ja huono

Alkukevään aikana ostetuista pelakuista yksi on osoittautunut murheenkryyniksi. Turun puutarhamessuilta Liedon Kukka & Puutarhan osastolta hankittu Happy birthday -tulppaanipelargoni on mustunut eri puolilta vartta, ja kun olen leikannut "huonon" osan pois, musta osa leviää muualle. Kohta kasvista ei ole enää mitään jäljellä. Harmittaa!


Mutta huonon vastapainoksi jotain hyvääkin, Tämä kuvien valkoinen kaunotar, Slottsträdgården Ulriksdahlista kukkivana hankittu tähtipelargoni Pagoda on jaksanut tehdä jatkuvasti uusia kukkavarsia. Herkkä ja mielenkiintoinen pelakuu!

tiistai 22. huhtikuuta 2014

Pulputusta

Edellisessä postauksessa mainitsemastani ojasta kuului pitkäperjantaina 18.4. pulputusta, jonka jo viime kevään perusteella osasin tällä kertaa heti tunnistaa viitasammakon ääneksi. Nyt ne olivat samaisessa ojassa kutupuuhissa kolmisen viikkoa aiemmin kuin viime vuonna. Silloin sammakoita oli monta pulputtamassa, nyt vain yksi koiras. Ja se oli onnistunut löytämään kumppanin. Sitten olikin aika tehdä uusia sammakoita :)


Viitasammakoiden kutu laskee pohjaan, kun taas tavallisten sammakoiden kutu jää veden pinnalle. Viitasammakot ovat todella arkoja, pieninkin ääni tai liike saa ne katoamaan umpisukkeluksiin, välillä jopa tosi pitkäksi ajaksi. Kärsivällisyyteni kuitenkin palkittiin, kun jaksoin seistä liikkumatta ojanvierustalla pitkän tovin. Sain kunnian seurata viitasammakkopariskunnan kutustelua. Luin netistä, että jotkut viitasammakkokoiraat muuttuvat kutuajaksi sinertäviksi, se johtuu imusuoniston onteloihin kertyvistä verisoluista. Tämä koiras sinertää hieman. Kiehtovia otuksia, vai mitä?


maanantai 21. huhtikuuta 2014

Hyvä oja

Olipa pääsiäinen! Kelien puolesta aivan loistava, mutta lukuisat suunnitellut puuhailut jäivät tekemättä, koska poksautin jotain jalastani rikki pitkäperjantaina mökillä ja sen jälkeen loppupääsiäinen on menty läpi katkokävelemällä kylmäpussien, kipulääkkeiden ja -geelin voimalla. Kamerasta en kuitenkaan luopunut, vaan sisulla pinnistelin kävelysauvojen avulla perhosten perässä :) Olisi siinä ollut varmaan hupaisaa piilokameramateriaalia! Aurinko helli niin, että nyt on nenä punaisena ja lätäköistä kuoriutuneiden jättihyttysten pistot saavat raapimaan nilkat verille. Mutta on se kevät silti ihanaa aikaa! Västäräkistä vähäsen....


Västäräkki etsi ojan pohjalta hyönteisiä iltapalaksi. Saman ojan varrella nyrjäytin sen nilkkani, bongasin kutevat, mutta arat viitasammakot ja toisiansa vasten lepattavat perhoset (nokkos- tai isonokkosperhoset). Hyvä oja siis, tosin ei nilkan kannalta. 


perjantai 18. huhtikuuta 2014

Hyviä pääsiäisaikoja!


Lentelipä pikkuinen noita-akka,
luudassaan täysi pajuvakka.
Sieltä se nakkeli pikkutaikoja,
toivotellen hyviä pääsiäisaikoja!

torstai 17. huhtikuuta 2014

Tuunatut munat

Olen riipinyt tänään decoupage-lakkaa irti sormista.
Tuli askarreltua eilen illalla kolme isoa muovimunaa uuteen kuosiin.
Käytin paria erilaista perhosaiheista servettiä.
Perhoset ovat lähellä sydäntäni ja saavat nyt ilostuttaa kuvina,
kun luonnossa en ole vielä nähnyt niitä livenä tänä keväänä. 





Munat ovat etsineet sopivaa pesää.
Se löytyi isosta betonivadista olohuoneen pöydältä.
Valkoiset kävyt laitoin vadista kesäsäilöön ja munat tilalle.


Nyt on töistä pääsiäisloma, 
ja kivat kevätpuuhat mökillä odottavat - aivan mahtavaa!
Toivon sinullekin leppoisia pääsiäispyhiä!

tiistai 15. huhtikuuta 2014

Häkissä

Ensimmäiset orvokit tuli tänä vuonna hankittua piirun verran normaalia myöhemmin: ekat ostin tällä kertaa 28.3. Turun puutarhamessuilta - kaksi isoa sinistä tarhaorvokkia, jotka ovat jääneet kaiken messuilun ja muun touhuilun lomassa kuvaamatta. Hengissä ne kyllä ovat, mutta kuvausympäristö on niin sotkuinen, etten ole vielä ennättänyt niitä parvekkeella ikuistaa :)

Hrrr...tänään yritin aloitella parvekkeen siivousta töiden jälkeen, mutta iltaseitsemältä ei ollut enää mikään lämmin keli siivota tuulen tuivertaessa kylmästi. Minulla jäi syksyllä mullat tyhjentämättä ja ruukut pesemättä, joten nyt on iso savotta edessä. Tenniskyynärpää oli tänään kuitenkin sitä mieltä, että kannattaa loppusiivoukseen ottaa avuksi miesvoimaa...sitä odotellessa päätin ripustaa Helsingin messuostokseni, rautahäkkyräamppelin kera pikkuorvokkien, tuuleen heilumaan! Pokkarilla äkkiä ikuistin, kun meinasi näpit jäätyä.


 Tästä se lähtee - parveke kesäkondikseen pikku hiljaa!