maanantai 20. lokakuuta 2014

Nuts&Seeds

Nyt on mökillä lintujen ruokabaari avannut taas ovensa,
jota ensimmäisenä aukiolopäivänä kolkuttelivat myös
trapetsitaiteilijoiden liikekieleen yltäneet oravat.
Ja olihan tikankin pakko käydä tarkistamassa tämän vuoden menu.
Se tosin on ihan toisinto viime talven ruokalistasta:
pähkinöitä ja kuorittuja auringonkukansiemeniä.
Ei siis mitään uutta ja mullistavaa, mutta ravitsevaa kyllä.


Tikoillehan löytyy vielä hyvin ruokaa ihan luonnosta,
lähes joka toinen rantaleppä on nakutettu reikiä täyteen!
Ihan ylhäältä asti. Joko teillä on siivekkäille baarit avoinna?

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Tunnistamattomia

Jotain elämää oli mökillä luonnossa pienimpienkin maailmassa vielä.
Pihlajanoksalta löytyi pikkuruinen toukka.
En tiedä, oliko se enää elossa vai oliko joku lintu yrittänyt maistaa sitä.



Edelleen kukkivien jättiverbenojen latvuksista
tavoitin varpistaen kameran linssiin eteen komean sarvipään
- aika kohmeinen tuntui olevan, mikä sitten olikaan.
Molemmat jäivät tunnistamattomiksi,
mutta toivotin niille kumpaisellekin hiljaa kuiskaten hyvää loppuelämää. 



Lähikuvien lisäksi laitoin näytille samat ötökät vähän kaukaisemmasta näkökulmasta,
niin hahmotatte paremmin öttiäisten koot.
Aika pikkuruisia kulkijoita tässä maailmassa,
mutta niilläkin on luonnon kiertokulussa jokin oleellinen tehtävä,
olemassaolon tarkoitus.

Edit klo 21.20:
Googlettelin postauksen julkaisemisen jälkeen
ja onnistuin selvittämään,
että kyseessä on nuoliyökkösen toukka.
Enää vain toinen ötököistä on tunnistamaton :)
Ehkä sekin mysteeri vielä selviää...
voisikohan tuo toinen olla joku koisa?

perjantai 17. lokakuuta 2014

Ensimmäinen uhri

Melkein täällä nyyhkin ääneen, kun kevään messutuliainen Helsingistä heitti tällä viikolla veivinsä. Kyseessä on kauniisti koko kesän kukkinut tähtipelargoni Fireworks Pink. Siirsin pelakuut parvekkeelta sisätiloihin jo joku aika sitten, nyt on jo ensimmäinen uhri kiikutettavissa kompostiin. Vain kuvat muistona, ensi vuonna joku uusi tuttavuus tilalle...ehkä.





torstai 16. lokakuuta 2014

Mötikkä kotiutui

Enpä tiennyt olevani näin pahasti kamerariippuvainen! Jouduin olemaan erossa vanhasta järkkäristäni useita viikkoja. Oli kyllä monta hetkeä, jolloin olisin toivonut, että olisin saanut ikuistettua näkemäni tällä normikalustolla, jolla olen tottunut kuvaamaan enkä risalla pokkarillani. Mutta nyt musta mötikkä on vihdoin kotiutunut huollosta ja sain kuvattua töistä tultuani viimeisillä valonsäteillä parvekkeella Suvikummun Marjalta saamani yllätyspaketin. Muistatte varmaan, että käväisin kesällä "tarkastamassa" Marjan uuden kasvihuoneen (kurkkaa postaus). Sillä visiitillä huivini unohtui Marjan luokse. Nyt hän palautti sen minulle postitse, ja paketissa oli mukana upea yllätys: Marjan itse tekemät villasukat, niin hienot ja ihananväriset! Kaiken kruunasi kirje, jossa myös Onni-kisu lähetti kuvallisia terveisiä. Lämmin kiitos, tämä piristi syysmasennuksen synkistämää oloani suunnattomasti! Taisin kerran jossain kohtaa mainita, etten itse osaa kutoa sukkia, joten nämä tulivat myös tarpeeseen :)


Viimeksi taisinkin kuvailla järkkärilläni edellisen kerran silloin,
kun ampparit vielä lensivät ja etsivät kiihkeästi ravintoa.




tiistai 14. lokakuuta 2014

Peukutan ja inspiroidun

Syksyisten tuulten mukana Mielen Lumoon lennähti täytenä yllätyksenä ja viikon piristykseksi Rikkaruohoelämää-blogin Betweeniltä peukutuksen kera Inspiroituu-haaste. Ystävällisistä sanoista ja kehuista tuli lämmin olotila, vaikka ne samalla vähän hämmensivätkin: kiitokset ja  kehut kun eivät suomalaisessa yhteiskunnassa ole ihan jokapäiväistä herkkua :) 
Kun näin kauniisti haastetaan, on ihan pakko ottaa haaste vastaan. Haasteessa nostetaan esille blogien joukosta inspiraation lähteitä. Betweenin oma blogi on minulle varsin mieluisa visiittikohde, se on elämänmakuinen, rehellinen ja luonteva. Ja Juuso-kissan seikkailut tuovat pikantin lisän!

Peukutan kaikille lukemilleni blogeille (joita on kertynyt paljon!), ja olisin voinut tähän nostaa esille myös Suvikummun Marjan ihanaisen blogin, mutta Between ehti sen jo tehdä, joten Inspiroituu-haaste matkaa seuraavaksi erityisesti näille kolmelle blogille:


Näitä blogeja yhdistää minulle tärkeät asiat: luonto eläimineen ja kasveineen sekä valokuvaus. Kaikissa on myös kiva, persoonallinen otteensa. Ja valtavan lumoavia sekä inspiroivia kuvia! Käykää katsomassa, jos blogit eivät ole ennestään tuttuja! Ja teidät kolme on luonnollisesti haastettu edelleen :)

perjantai 10. lokakuuta 2014

Katsotaan, mitä niistä tulee

En ole koskaan aiemmin kasvattanut miekkaliljoja, mutta isäni oli keväällä saanut jostain lahjaksi pussillisen gladioluksen mukuloita. Ne löysivät alkukesästä paikkansa mökillä kasvilavalaatikosta, jonne mukulat tuli tyrkättyä sillä filosofialla, että katsotaan, mitä tulee. Koko kesän miekkaliljat kasvattivat lehdistöä, johon joku vihreä mato teki ahkerasti reikiä. Repaleisten lehtien joukosta työntyi yllättäen syyskuun puolivälin jälkeen kukkavanoja. Pelkäsin yöpakkasten vievän kukat, joten leikkasin pullistuneimmat nuput kehittäneen oksan itselleni kotiin maljakkoon. Monta pinkkikuvioista, valkoista kukkaa ehtikin maljakossa avautua. Pokkarilla ikuistettu kaunis syksyn yllätys!
Netistä luin, että gladiolukset kannattaa yleensä leikata maljakkoon, kun kukkavarren kolme alinta kukkaa ovat avautuneet. Loput kukat avautuvat maljakossa ja kestävät noin 10 päivää.

Nyt pitää pohtia, jaksaisiko yrittää mukuloiden talvetusta! Mukulat kuulemma nostetaan maasta, kun ensimmäiset pakkaset ovat vieneet maanpäällisen kasvuston. Ja varastointi kävisi varmaan jääkaapissa, kun muuta kylmätilaa ei ole? Jostain ohjeesta luin, että  noin +5 astetta olisi paras lämpötila.