perjantai 28. elokuuta 2015

Pirteää ja pehmeää

Viime sunnuntaina huomasin,
että persikat mökillä olivat kypsyneet,
vaikka eivät olleet kauttaaltaan punertuneet.
Osaan oli jo ehtinyt iskeä muumiotautikin,
mutta ei onneksi kaikkiin.
Osan persikoista olivat tuhonneet öttiäiset ja muurahaiset,
mutta ne hyvät persikat päätyivät perinteisesti piirakkaan.
Sen valmistivat tällä kertaa isä ja äiti ♥♥
Ihanan pirteää ja persikkaisen pehmeää yhtä aikaa, nam!


keskiviikko 26. elokuuta 2015

Yliannostusvaara

Koska olen nyt ensimmäistä kertaa tunnistettavasti tavannut mökillä keisarinviitan,
hehkutus on sen mukainen!
 Nyt on vaara saada 
yliannostus perhoskuvia :)
En vain osannut valita paria, piti laittaa useampi näytille.
Ja vieläpä yhdestä ainoasta lajista.
Mutta ei voi mitään,
näistä kuvista pitää nyt nauttia, 
kun perhosanti muutenkin on ollut niin vähäinen tänä kesänä.


Keisarinviitta on suurin hopeatäplistämme.
Sen erottaa muista hopeatäplistä mm. siitä,
että sen takasiiven alapinnalla ei ole täpliä,
vaan neljä helmiäishohtoista vaaleaa raitaa ruskehtavan vihreällä pohjalla.
Keisarinviitta kävi kokeilemassa mökillä valkoisen syysalpin mesimakua!


Koiraan tunnistaa siitä, että sillä on etusiivessä neljä leveää koirassuonta.
Niiden suomut erittävät naaraita houkuttelevaa feromonia, kerrotaan Suomen Perhoset -sivustolla.


Sivuston mukaan naaras asettaa munat kaarnan rakoihin puiden rungolle.
Toukka kuoriutuu jo syksyllä, mutta syö ensin vain munan kuoret ja talvehtii pienenä.
Keväällä se elää orvokeilla.


Keisarinviitat  olivat mökillä varsin hanakoita puolustamaan reviiriänsä
ja ajoivat parhailta mesipaikoilta armotta pois kilpailijat,
olivatpa ne sitten oman lajin tai jonkun muun edustajia.
Kauan ei tuo taustalla häämöttävä herukkaperhonenkaan saanut kukassa olla!


Välillä keisarinviitat lennähtivät tankkaamaan aurinkoa
joko puunrungolle, koivunlehvästöön tai kuusenoksalle.


Mökin kukkapenkkien valikoimasta myös pioniasteri kelpasi ruokailumestaksi.


Samoin Hummelo-pähkämöt, jotka olivat jo kukintansa loppusuoralla.


Eniten keisarinviitoille tuntui maistuvan täpläpunalatvan mesi!


Minäkin pidän tuon kasvin kukintojen tuoksusta,
aavistus vaniljaa ja jotain maustemaista.


Myös keväällä kylvämäni yksivuotiset pallerokiurunkukat ovat olleet suosittuja
kaali- ja lanttuperhosten sekä myös keisarinviittojen ruokalistalla.
Pienet pallot ovat niin hentojen varsien päässä, että taipuvat huomattavasti keisarien painosta.



Ruukussa kasvaneet heliotroopitkin saivat vihdoin asiakkaita mesibaariinsa!
Ensin niitä oli yksi...


...sitten yhtäkkiä paikalle lehahti toinen asiakas...


...Jih-huu, täältä tullaan, ei kahta ilman kolmatta!


Hulabaloo oli valmis ja heliotroopin ympärillä alkoi varsinainen baaritappelu...


...mutta onneksi lopulta päästiin sopuun
ja kaikille keisareille löytyi baaritiskin ääreltä oma paikkansa. 


sunnuntai 23. elokuuta 2015

Tyypit hengaa

Nyt niitä sitten on - syyskorentoja!
Kymmenittäin, sadoittain.
Hienoa siipien rapinaa!


 Päivällinen menossa, mums, mums...


Whatsup?


 Rakkautta ilmassa vai voimisteluliikkeitä elokuun auringossa?


 Kolmannen asteen yhteys?


Tyypit hengaa...


tiistai 18. elokuuta 2015

Kanoista kaasupilviin

Tulipa tehtyä hauska visiitti erään ryhmän matkassa kohteeseen,
jossa opin monenmoista uutta kanoista kaasupilviin.
Taitaa paikan yksi toimijoistakin markkinoida sanoilla Kaikkea taivaan ja maan väliltä.
Kyseessä on kohde, jossa vierailijaa tervehtivät heti parkkipaikan läheisyydessä
kauniit, isot ja värikkäät ruukkuistutukset. 
Keltaisenoranssiin kirjavuuteen oli saatu sähäkkyyttä pinkillä.



Kyseessä on vanhan Kuninkaantien varressa entisen Tuorlan kartanon alue,
jossa nykyään sijaitsevat mm. Tuorlan majatalo, observatorio ja planetaario
ja Livian Maaseutuopiston Tuorlan yksikkö.
Alue on listattu Suomen valtakunnallisesti merkittävien
rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon.


Majatalossa voi ruokailla, ja siellä on pieni lähiruoka- ja lahjapuoti. 
Majatalo tarjoaa juhla- ja kokouspalveluja, majoittuakin voi entisissä opiskelukämpissä.
Talon pihamaalla tervehtivät vapaana käyskentelevät kanaset, 
jotka tykkäsivät syödä tomaattia. Nämä kanat eivät kotkottaneet, vaan maukuivat.


Suunnataan nyt majatalorakennuksen (2) kohdalta vasemmalle ja kävellään kohti päärakennusta (1).


Kartanon päärakennus on rakennettu maaston korkeimmalle kohdalle
perimätiedon mukaan jo 1600-luvulla. 
Sen edustalla en voinut olla kuvaamatta kukkarunsautta istutuksissa.



Päärakennuksen vanhinta kaksikerroksista osaa reunustavat
yksikerroksiset 1810-luvulla rakennetut siivet.
Rakennusta on uudistettu arkkitehti Erik Bryggmanin johdolla 1929.







Alueen laidalla mäellä häämöttää Tuorlan observatorio,
joka muodostaa tähtitieteen osaston Turun yliopiston fysiikan ja tähtitieteen laitoksessa.

 
Observatorion juurella on Tuorlan planetaario,
jossa esitetään elokuvia tähtitieteellisistä ilmiöistä ja tapahtumista.
Meidän ryhmämme äimisteli parinkymmenen minuutin filmiä mustista aukoista.
Visuaalista ilotulitusta!
Uusia tähtiä syntyy jatkuvasti pöly- ja kaasupilvistä,
tähdistä taas tulee räjähdyksissä mustia aukkoja!
Planetaariossa on yleisöesityksiä ja ryhmille yksityisnäytöksiä,
kannattaa kuitenkin lukea tarkemmin etukäteen planetaarion kotisivuilta, 
jos joskus suunnittelet tuonne reissua.


Meidän porukka kiipesi ylös observatorioon, 
tänne järjestetään toisinaan myös avointen ovien päiviä.
Kierreportaiden yläpäässä hämmästytti
Suomen suurin näkyvän valon kaukoputki.

Professori, akateemikko Yrjö Väisälän aloitteesta
yliopiston observatorio siirrettiin
Iso-Heikkilästä Tuorlan Laukkavuorelle 1950-luvun alussa.
Pääsimme käymään observatorion alle rakennetussa optisessa kalliolaboratoriossa,
missä Väisälä valmisti optiikkaa moniin teleskooppeihin.

 
Aika huikeaa oli myös nähdä halli,
jossa Opteonin taitajat hioivat 3,5 metrin pääpeilin Herschel-teleskooppiin.
Peili valmistui vuonna 2005 ja se on suurin koskaan avaruuteen lähetetty.
Herschel laukaistiin avaruuteen v. 2009 Lagrangen pisteeseen
1,5 miljoonaa kilometriä Maasta poispäin Auringosta.
Huikeaa!


Mielenkiintoista on myös se tieto,
että heliumin loppuminen muutti Herschel-satelliitin
ja sen Tuorlassa hiotun pääpeilin avaruusromuksi pari vuotta sitten.
Satelliitti ennätti kerätä odotettua enemmän tietoa,
sillä peili oli kaksi kertaa tilattua tarkempi. 

Jaahas, palataanpa maan kamaralle ja tehdään vielä pieni lenkki Tuorlan maisemissa.
Löysin kävellessä pienen vesiaiheen
ja puromaisen uoman varrelta vanhan myllyrakennuksen (18).



 Viimeisenä vien teidät vielä pienen näytemaan (21) luokse
nauttimaan kukista ja tämän kesän ensimmäisestä kuvaamastani neitoperhosesta.