Onnettoman
huonon perhoskesän yllättäjät olivat tesmaperhoset (Aphantopus hyperantus).
Niitä oli
ennenäkemättömän paljon liihottelemassa parin viikon ajan,
tosin enää
tämä yksinäinen löytyi tiistai-illalla mökkitien varrelta.
Värikin oli jo
siivissä haalistunut tummasta vaaleanruskeanharmaaksi.
Samantapaisia sävyjä löytyi samana iltana bongaamastani
isosta kovakuoriaisesta, runkohaapsasesta (Saperda carcharias).
Näkemäni yksilö oli kooltaan vähän päälle kolme senttiä,
ja koppiksen siivistä kuului sen räpiköidessä aika iljettävä ääni.
Vaikka kyseessä on yleinen ja kookas kovakuoriaislaji, niin minä en ole tällaista ennen tavannut.
Runkohaapsanen on kuulemma merkittävin haavan puuainestuholainen.
Aikuinen rouskuttaa haavan lehtiä, mutta suurinta tuhoa tekevät toukat,
jotka onteloillaan luovat oivat olosuhteet haavan lahottajasienille.
Tällä yksilöllä oli jotkut oudot meiningit menossa tienvarren heinänkorsissa,
kovasti se yritti kivuta ylemmäs niputtamalla heiniä koivillaan yhteen,
mutta suuren painonsa vuoksi korret aina taipuivat sen alta ja veivät ötökän maanpinnalle.
Lopulta sen onnistui päästä kunnolla lentoon,
ja minnekäs muualle se lensikään kuin nuoren haavan oksalle.
Tesmaperhosia on kyllä näkynyt nyt paljon. Ehkä tuo perhosten määrä on paikallista, sillä meillä mökillä on ollut aika paljonkin eri lajeja nyt heinäkuun loppupuolella. Mutta eikö perhosten aika olekkin vasta loppukesästä. Ainakin sitruunaperhosia on nyt liikkunut taas runsasti, samoin pihlajaperhosia ja joitan muitakin.
VastaaPoistaTutkijan mukaan perhoskesästä on ilmeisesti tulossa huonoin koko 2000-luvulla. Katsotaan huomenna, kun pääsen mökille, olisiko yhtään uuden sukupolven lentäjiä ilmestynyt.
PoistaTäällä on sama juttu, pariin tesmaperhoseen törmäsin aiemmin heinäkuulla. Eniten on näkynyt mustavalkoisia pienehköjä perhosia, jotka saattavat olla keihäsmittareita, mutta en ole ihan varma. Yleensä niin tavallisia nokkosperhosia olen nähnyt korkeintaan pari koko kesänä. Eilen olin innoissani, kun sain seurata amiraaliperhosen liihottelua kauan aikaa. :)
VastaaPoistaJonkun verran oli alkukesästä myös hopeatäpliä ja sinisiipiä, isonokkosperhosen näin yhden, samoin sitruunaperhosen. Lanttuperhosia on lennellyt jonkin verran, ja pari Auroraa. Suruvaippaa en ole nähnyt ollenkaan enkä vielä amiraaliakaan.
PoistaOnpa tuo haapsanen iso!
VastaaPoistaSe oli oikeastaan yllättävän iso hyönteiseksi! Ja aika vaikuttava ilmestys lentäessään.
PoistaHienot kuvat!
VastaaPoistaUpeat sävyt tuossa ekassa, todella kaunis kuva!
Kiitos, Pirjo. Ilta-aurinko antoi perhoskuvalle oman säväyksensä, kun kuvasin vastavaloon.
PoistaMinäkin olen nyt kesällä nähnyt tosi paljon noita tesma-perhosia. Ne lentävät aika vikkelään eikä koskaan ainakaan minun nähteni ole aukaissut siipiään. Ihania nimiä muuten, tuo koppiksen nimikin, ''haapsanen'' :)
VastaaPoistaMinulla taitaa olla yksi kuva, jossa tesmalla on siivet auki. Sekään ei ole tarkka, mutta voinen laittaa sen tänne jossain välissä. Se olisi tosi hauska tehtävä: keksiä hyönteisille tai kasveille nimiä!
PoistaSun blogia lukiessa oppii aina uutta. Näitä ei ole hortonomi-opinnoissa ollenkaan, mutta nämä ovat alalla kuitenkin sitä nice-to-know osastoa. Sä voit aloittaa Mielen lumoa-kirjekurssituksen :D
VastaaPoistaTykkään ottaa selvää itselleni oudoista kasveista, perhosista, linnuista ja hyönteisistä. Uuden oppiminen on hauskaa! Kiva, jos harrastuksestani hyötyvät muutkin tämän blogin välityksellä :)
PoistaTesmat ja metsänokiperhoset ovat meillä "runsain" laji. Viikatetraktori kävi tänään, joten aika kauas saa nyt mennä perhosretkelle...en oikein tiedä minne asti!
VastaaPoistaOlen niin kiukkuinen, kun meillä viikate heilui jo alkukesästä. Ei kai siellä sitten mikään lennä ja lisäänny, kun ravintokasvit telotaan vaakatasoon.
Poista