Helteet toivat kesään kuuluvan tutun äänen mökkimaisemiin ison konsertin voimakkuudella.
Nyt tienpientareilla ja niityillä sirisee taas:
heinäsirkat etsivät kumppaneita ja soitto soi kuuluvasti heinikoissa varsinkin auringon paistaessa.
♥ ♥ ♥ KESÄ ♥ ♥ ♥
Edit 27.1.2015: tämä söpöläinen on tunnistettu kultaheinäsirkkakoiraaksi (Chrysochraon dispar).
Upeita kuvia mennen tullen airmmissakin! Välillä en ole ehtinyt, välillä ei blogger ole sallinut kommentointia.
VastaaPoistaKuitataan nyt tällä useampi :)
Nautinnollisia kesäpäiviä!
Kiva, kun jaksoit jättää kommentin ja kiitos kauniista sanoistasi! Kivaa sydänkesää sinullekin!
PoistaNuo heinäsirkat ovat niin komeannäkösiä otuksia ja soitanta kuin suoraan orkesterin palkeista =)
VastaaPoistaKovin viihtyvät pusikoissa, joten ovat vähän vaikeasti kuvattavia...ainakin täällä meillä päin ovat soittoniekat ujonsorttisia, pomppivat pakoon pienestäkin liikkeestä.
PoistaIhana potretti! Puutarhan lempeä :)
VastaaPoistaEi aavistustakaan, onko neito vai sulhanen :) Mutta hauskannäköinen joka tapauksessa.
PoistaKomea kaveri!
VastaaPoistaNiin on, paistatteli ilta-auringon säteissä keskellä pöpelikköä, josta telezoomilla tavoitin.
PoistaUpea on sirkka. En ole vielä yhtäkään nähnyt tälle kesälle.
VastaaPoistaAika paljon noita pieniä sirkkoja täällä jo tienpientareiden heinikoissa hypähtelee, kovin ovat ihmisarkoja!
PoistaKomea kuva!
VastaaPoistaKiitos, Pirjo!
PoistaViime viikolla kuulin ensimmäiset kesän sirittäjät, muttei osunut näkimiin.
VastaaPoistaKyllä täällä siritystä on kuulunut jo aika pitkäänkin, mutta en minäkään kovin montaa sirkkaa ole nähnyt.
Poista