sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Jo jotain kukkivaa!

Enpä muista, milloin viimeksi olisin ollut pipo päässä talvitakki päällä viskomassa mökillä kasveille kalkkia. 
Yleensä kalkkia on saanut annostella vähän keväisemmissä pukimissa. 
Mutta lähes pohjoisesta 6 m/s puhaltanut jäätävä tuuli ja +4 astetta
saivat ilman tuntumaan tänään pakkasasteiden sävyttämältä.


Kylmässä tuulessa värjötteleville pystykiurunkannuksille
teki mieli tänään mökillä nostaa hattua (päässäni olevaa pipoa)! 
Ne uhmaavat koleaa säätä ja puskevat sitkeästi esille
ilostuttamaan muuten niin väritöntä kevätmaisemaa.
Hyvä te, kiurunkannukset!



Krookukset olivat pääosin terälehdet tiukasti supussa,
osa jo selvästi lakastumassakin.
Niistä en saanut kuin tärähtäneitä kuvia,
kun piti tähtäillä kananverkon läpi ja yli.


'Prins Klausit' ovat olleet samannäköisiä suppuja parisen viikkoa.


En ehtinyt kaikkia piippoja ja tiittejä
tänäkään vuonna suojata riittävän ajoissa,
joten osa tulppaaneista oli jo ehtinyt saada parturoinnin.
Tuhot nähtyäni suustani pääsi useampi voimasana - ja lujaa!


Lumikellot ovat siitä ihania,
että niitä eivät peurat eivätkä rusakot syö!
Pitää ehdottomasti hankkia niitä lisää ensi syksynä.
Taidan sanoa noin joka kevät :)


Posliinihyasintteja olen suojannut rusakoilta havunoksilla.


En muistanut tänään kalkin viskomisen lomassa käydä katsomassa,
mitä tuomen hiirenkorville kuuluu.


Viikko sitten ne olivat jo melko pulleita.


Sinivuokkomättäistä kaksi pienempääkin olivat jo päässeet kukkaan asti.
En jaksanut purkaa suojaverkkoa niiden päältä,
joten tämänkin näkymän tiirailin kameran kanssa verkon välistä.


Jotta ei tarkkailla kevään edistymistä  (tai edistymättömyyttä) 
vain kasvikunnan osalta, niin loppuun vielä siivekkäitä.

Telkkäpariskunnan kosiomenot
onnistuin ikuistamaan jo viime viikonvaihteessa.
Ihan yhtä järkyttävän jäisessä tuulessa kuin tänäänkin.
Hiippailin  metsikön suojassa lähemmäksi, ja toivoin,
että linnut eivät havaitsisi minua. Kaukana olivat rannasta,
mutta putkella ne joten kuten kuvaan tavoitin.
Ovat todella herkkiä lähtemään pienimmästäkin risahduksesta karkuun.
Toivotaan, että rannan isoon pönttöön saataisiin telkkäperhe!


24 kommenttia:

  1. Ihania kevättunnelmia, vaikka sitten verkon läpi :) Onneksi kuvan tulpussa näyttää olevan nuppu tallella!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, usein nuo, joista lehdet on syöty, ovat kukkansakin osalta jotenkin vaivaisen oloisia.

      Poista
  2. Kyllä tämä ikimuistoinen kevät on. Kuulemma ei oo kuukauteen edennyt. Uskon! Pitkät kalsarit, toppatakki ja pipo. Niistä en vielä luovu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samat varusteet oli mulla päällä tänään!

      Poista
  3. Voi tuota kiurunkannuksen herkkyyttä!!
    Ja tulppaaniraukat...
    Suloisen keväistä hyytävästä ilmasta huolimatta.

    Aurinkoista alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On vaan niin kylmä, ettei näistä suloisuuksista oikein tarkene kauan nauttia! Mutta toivotaan nyt, ettei ensi viikolla enää tulisi ainakaan lisää lunta!

      Poista
  4. Kiurunkannuksia ei ole koskaan liikaa. Joka ainoa kevään kukkija on niin sydämellisesti tervetullut. Joka kevät sitä päättää hankkia lisää kevätkukkijoita. Usein siinä onnistunkin, mutta kiurunkannsten määrä vaatii extrausta. Useat niistä kuoli edellisen talveen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä mökillä ne kukkivat luonnonvaraisina. Onnellinen siitä :)

      Poista
  5. Tsemppaan myös noita pystykiurunkannuksia, hyvä te!
    Tosi tylsiä nuo eläinten aiheutamat tuhot, ei oikein riitä sympatiaa.
    Eiköhän pian ala luonnostakin löytyä syötävää. Onpa kaunis sinivuokkoryhmä.
    Huomasin myös että tuomessa on jo aika kivankokoiset hiirenkorvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä kyllä mökillä peurat ja rusakot rouskuttavat puutarhan pensaat ja kukat myös kesällä, jos ne eivät ole suojattuina verkolla. Se on todella turhauttavaa!

      Poista
  6. Oi, miten hienoja kuvia. Kauniita, ja erityisesti teknisesti upeita. Ihailen kaikkia taitavia kuvaajia ja tunnustan, ettei minusta koskaan tule sellaista.
    Millaisella objektiivilla nämä kuvat on otettu? Ja säädöillä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti! Harjoittelua vaan, kyllä jokainen oppii enkä ainakaan omasta mielestäni ole teknisesti mitenkään erityistaitoinen, panostan siihen, että otan samasta kohteesta useampia kuvia vähän eri säädöillä. Siten joku niistä yleensä onnistuu :)

      Kasvikuvat on otettu Canon EF-S 60 mm f/2,8 Macro USM -objektiivilla. Säädöt vaihtelevat kuvittain, osassa ollut esim. aukko f/5 ja aika 1/125. Telkät on kuvattu Canon EF 70-300mm f/4-5.6L IS USM -objektiivilla. Kamerana minulla on Canon EOS 7 d MarkII.

      Poista
    2. Kiitos rohkaisusta! Minulla tekniikka ei ole laisinkaan hallussa, sommittelutaito vielä vähemmän. Kuinkahan monta valokuvauskurssia olenkaan käynyt, mutta silti tunnen itseni täysin noviisiksi, eikä oppi tunnu jäävän päähäni. Hurja into kuvaamiseen on ollut ihan nuoresta saakka ja kamera kulkee miltei aina mukana. Yleisillä paikoilla alan aina kainostelemaan kameran esille ottamista ja yritän olla mahdollisimman huomaamaton. Se syö usein sitten sen suurimman kuvausinnon.
      Ostin loppuvuodesta Canon EOS 7D MarkII:n, mutta en ole juurikaan ehtinyt opetella sen säätöjä. Etsimen käyttö silmälaseilla on hankalaa, joten enimmäkseen kuvaan näytöllä. Kunnon zoomia minulla ei ole. Täytynee panostaa uuden kameran opetteluun. Yleinen sanontahan on, että hyvä kuvaaja saa hyviä kuvia huonollakin kameralla. Minun lienee lanseerattava sanonta, että huono kuvaaja saa surkeita otoksia laitteella kuin laitteella.
      Sinulla on kyllä aina hienoja kuvia. Niin teknisesti kuin taiteellisestikin. Ota vain kehut vastaan. Ansaitset ne ihan täysin!

      Poista
    3. Minusta on ihanaa, että pidät kameraa mukanasi ahkerasti ja kuvaat paljon! Se on paras tapa oppia. En minäkään ole ihan kauheasti ehtinyt tutustua Markki Kakkosen ohjekirjaan, mutta pikku hiljaa kamera on alkanut tulla perustoiminnoiltaan tutuksi. On minulle suht uusi hankinta sekin. Minäkin kuvaan pelkästään näytön kautta, etsimen kanssa en pysty, kun silmälasit haittaavat eli sama juttu kuin sinulla. Suvikummun Marjalle ehdotin, että jos hän kahlaisi ja opiskelisi Markki Kakkosen ohjekirjan ja opettaisi sitten minulle :) No, sehän on vaan ihan parasta, kun itse kokeilemalla löytää ne omaa kuvaustapaa tukevat säädöt ja systeemit, joten kamera tanassa kohti uusia seikkailuja!

      Poista
  7. Kauniita kuvia, harmi, kun nuo metsän elävät kiusaavat ja joudut verkottelemaan suloisia kevätkukkasia! Upeasti olet saanut telkkäpariskunnan kuviin, meillä myös on telkänpönttö mökillä, usein siellä myös pesitään, mutta harvoin pääsee näkemään asukkaita, saatikka kuvailemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä meilläkin tosi usein on telkänpöntössä ollut pesintää, ainoastaan kerran ovat vanhempani onnistuneet näkemään poikasten pesästä tiputtautumisen. Usein telkän huomaa siinä vaiheessa, kun se lähtee pöntöstä. Tai siinä vaiheessa, kun se kolahtaa takaisin pönttöön. Muutoin ne ovat aika huomaamattomia kosiomenojen päätyttyä. Meillä valitettavasti pesii lähistöllä myös minkkejä, joiden arvelen välillä tekevän telkänpöntössä myös tuhoja :(

      Poista
  8. Ihanat kiurunkannukset ja mahtavan kauniit krookukset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Krookuksia on vaan niin surku ihailla vain kananverkon takaa :(

      Poista
  9. Upeita kevätkukkijoita ja hieno kuva telkistä! Mukavaa alkanutta viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi jo jotain pieniä kukkijoita on, muutenhan tässä alkaisi kelien puolesta kallistua jo masennuksen puolelle. Hyvää viikon jatkoa sinnekin!

      Poista
  10. Vastaukset
    1. Kiitos, kelien puolesta ei ole ollut kovin keväistä, mutta onneksi jotain kevään merkkejä sentään!

      Poista
  11. Vastaukset
    1. Jotain kevään merkkejä sentään räntäsateen lomassa!

      Poista

Viestisi lämmittää mieltäni, kiitos siitä!