perjantai 8. kesäkuuta 2018

Uusi persikkapuu

Sain 14 vuotta sitten syntymäpäivälahjaksi äidiltäni persikkapuun.
Se jaksoi olla ilonamme ja tuottaa satoa mökkirinteessä peräti 12 vuoden ajan,
kunnes talvi ja ties mikä suureksi harmiksemme vei sen.
Parhaimmillaan siitä tuli satakunta hedelmää yhtenä kesänä.


Hommasin uuden persikkapuun tilalle viime keväänä,
mutta se osoittautui taimistolta kotiin tuotua pystyynkuolleeksi.
Minun piti saada korvaava puu tilalle tänä keväänä,
mutta en ollut tyytyväinen lajikkeeseen, jota minulle tarjottiin, 
joten otin rahat takaisin ja kävin ostamassa toisesta paikasta haluamani.

En valitettavasti muista, minkä lajikkeen äitini alun perin hankki,
mutta halusin ehdottomasti tilalle mahdollisimman samanlaisen.
Päädyin 'Mairaan', se on baltialainen, itsepölyttyvä lajike,
joka kukkii vaaleanpunaisin kukin
ja tuottaa mehukkaita 50 - 80 gramman hedelmiä.
Siellä se nyt on mökkirinteessä entisen puun paikalla!



Päädyimme sijoittamaan puun samaan paikkaan
alppiruusujen katveeseen rinteeseen,
koska edellinenkin siinä niin hyvin viihtyi.


Uskon, että äiti pilvenreunalla pitää peukkuja, 
että uusi puu on yhtä satoisa kuin entinen :)
Muutama vuosi pitää ainakin odottaa,
että saadaan sen verran persikoita, että riittävät piirakkaan...


Kiitos isälle, joka on jaksanut ahkerasti kantaa puulle vettä istutuksen jälkeen.
Ja hän se myös vanhan kannon kaivoi kuopasta ja laittoi uudet mullat,
itse lähinnä katsoin, että puu tulee suoraan :)

22 kommenttia:

  1. Ihana persikkaperinne ja melko eksoottista, että ihan taivasalla voi meillä jossakin persikkaa kasvattaa! Paljon onnea ja menestystä uudelle persikalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, puuta onkin saanut kastella kaivovedellä joka päivä, kun taivaalta ei pisaroita ole tullut, joten onnea tarvitaan matkaan, jotta juurtuisi hyvin.

      Poista
  2. Persikkapuu on niin ihana ja jos satoakin tulee hyvin, niin mikäs sen parempi hedelmäpuu! <3
    Aurinkoa viikonloppuun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tykkään myös puun lehdistöstä, joten kaunis puu katsella näinkin vielä ilman kukkia ja hedelmiä.

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Olen kyllä tyytyväinen, että löysin samanoloisen lajikkeen kuin mitä äidiltäni aikoinaan sain.

      Poista
  4. Oi, tuosta persikkapuusta minäkin haaveilen.
    Ja kiehtovaa on, että kasveilla on oma tarnansa ja muistonsa.
    Paljon satoa ja iloa uudesta persikkapuustasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monihan kasvattaa näitä ruukussa vähän pienempinä ja talvettavat niissä. Onnistuu varmaan niinkin, jos haluat kokeilla!

      Poista
  5. Onnea uudelle persikkapuulle, olkoot pitkäikäinen.

    VastaaPoista
  6. Kylläpä entinen persikkapuu tuotti runsaasti hedelmiä. Toivottavasti uusi puu kasvaa komeaksi ja hedelmiä tuottavaksi yksilöksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sato vaihteli vuosittain, riippui vähän kukinnan onnistumisesta. Kukkii niin aikaisin, että välillä halla kiusana ja silloin sato jää pieneksi.

      Poista
  7. Onnea istutuksen tuloksiin! Kasveilla, joilla on tarina - on myös suuri tunnearvo. Uusi persikka on entisen muiston jatkaja. Koska siitä muistosta ja sen tuomista hedelmistä ei halua päästää irti. Siis olkoon talvet suotuisat ja kasvu kukoistava!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa ihana kommentti, sanoit kauniisti, kiitos paljon!

      Poista
  8. Olisi ihanaa kasvattaa omia persikoita, toivotaan, että onnistut uuden puusi kanssa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne on niin ihanan pehmoisen karvaisia pikkupalleroita. Ja ainakin vanhan puun hedelmät olivat niin mehukkaita, että kuoriessa piti olla kulho alla, kun valutti mehua niin paljon.

      Poista
  9. Runsaan kasvun toivotukset uudelle persikkapuulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos toivotuksista, kyllä näiden kommenttienne voimalla puun pitäisi saada hyvä startti elämään!

      Poista
  10. Peukkuja pidän puullesi minäkin! Kasva, kasva persikka <3

    VastaaPoista

Viestisi lämmittää mieltäni, kiitos siitä!