Viime viikonvaihteen sipulisavotan keskeytti hetkeksi kahden pienen ötökän kohtaaminen. Ensin näin isolla, varsin kirkkaanvihreällä sormustinkukan lehdellä pienen kirkkaanpunaisen täplän.
Hei, se on leppäkerttu! Ihanaa nähdä leppis vielä näin myöhään syksyllä.
Kun kyykistyin tarkastelemaan kertun puuhia lähempää, huomasin, että sen seuraan oli liittymässä ruskeankeltainen muurahainen.
Veikkaan, että murkku on siloviholainen, kansanomaisesti kusiainen. Se seuraili leppistä pienen välimatkan päästä pitkin ja poikin suurta lehteä, kerttu ei ollut muurahaista huomaavinaankaan. En tiedä, miten pariskunnan taru jatkui, sillä minun oli noustava ja jatkettava sipulien istutusta.
Ihanan kesän lämmön tunnelmaisia ovat kuvat, ei uskoisi lokakuuksi.
VastaaPoistaKaksi yksinäistä saavat toisistaan seuraa.:)
Kauniita kuvia.
Aurinko paistoi kuvaushetkellä todella kirkkaasti.
PoistaOi mikä syksyinen kohtaaminen. Kaikenlaisia öttiäisi sitä vielä onkin liikkeellä.
VastaaPoistaTällaisena ötököiden ystävänä olin varsin ilahtunut tästä kohtaamisesta näiden kahden kanssa.
PoistaIhan kesän tunne
VastaaPoistaJos kylmähkö tuuli ei olisi hivellyt kasvoja, olisi kuvaustilanteessa voinut tuntua jopa kesäiseltä.
PoistaKesäiseltä tosiaan tuntui katsella noiden ötököiden menoa. Siloviholainen, en tiennytkään kusiaisen oikeaa nimeä.
VastaaPoistaTuo siloviholainen on oikeastaan aika hauska nimi :)
PoistaHienot kuvat.
VastaaPoistaKiva, jos pidit.
PoistaMurkku varmaan arveli, että leppis johdattaa sen kirva-apajalle :)
VastaaPoistaViisas murkku!
Poista