tiistai 19. helmikuuta 2019

Pölyttäjä tuo pötyä pöytään!

Yksipuolinen luonto, torjunta-aineet, tehomaatalous,
haitalliset vieraslajit, ilmastonmuutos 
- siinä osa mahdollisista syistä pölyttäjähyönteisten vähenemiselle.

 Keltasäärihelosurri on siitepölyn kultaama.

Hesarin verkkosivun uutisessa kerrotaan
saksalaisen tutkijan Stefanie Christmannin keinosta
jarruttaa hyönteiskantojen vähenemistä. 
Menetelmässä varataan neljäsosa viljelyalasta kukkiville hyötykasveille,
esim. marjoille, yrteille tai maustekasveille. 

Sulohakakirvari löysi mettä varhain keväällä valkorentukasta.

Näin muodostuvat pölytyskäytävät
synnyttävät alueelle monipuolisen hyönteiskirjon.
Christmann on saanut Saksan ympäristöministeriöltä
rahoituksen viiden vuoden hankkeeseen,
jossa menetelmää kokeillaan suurilla pelloilla.


Voikukan vetovoima on kiistämätön.

Tiede-sivuilla puolestaan todetaan, 
että Saksassa rapsipeltojen läheisyys
vähentää kevätesikkojen siemenmäärää noin viidenneksellä,
koska esikkoja pölyttävät kimalaiset viihtyvät paremmin rapsipellolla. 
Voiko peltoviljely siis uhata kukkia metsissä ja niityillä?
Toivon mukaan tutkijat ratkaisevat asian
ja löytävät keinoja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen
myös peltoviljelyalueilla.

Mukulaleinikit kutsuvat alkukeväästä kimalaisia.

#miljoonaotokkatekoa

Pieniä tekoja, joita olemme noudattaneet omassa mökkipuutarhassa,
jotta kimalaiset, perhoset, kukkakärpäset ja muut pölyttäjät voisivat hyvin.
Tuttuja juttuja varmasti kaikille:

1. Luovu ylisiisteydestä ja jätä tontilla/puutarhassa alueita luonnontilaan. 
Älä siivoa kaikkia risukasoja ja vanhoja kantoja pois.
Nokkospusikko tontin laitamilla ei häiritse ketään,
mutta tarjoaa ravintoa mm. perhosten toukille.

Surukärpänen ei ole paarma, vaan kuuluu pölyttäjiin.

2. Vie sisään eksynyt kimalaiskuningatar keväällä ulos 
ja anna sen perustaa yhdyskunta.

3. Jätä talventörröttäjiä, ontoissa varsissa voi joku talvehtia.
Linnutkin hyötyvät siemenistä.

4. Anna pajukkojen kukkia keväisin. 
Erinomainen puu pölyttäjiä ajatellen on vanha kunnon raita.
(Kaikki kukkivat puut ovat tietysti hyviä!)

Ampiaispuuhari on harvemmin näkemäni kukkakärpänen.

5. Perusta niitty tai vaali puutarhassa 
myös luonnonmukaisia alueita luonnonkukkineen.
Salli myös muutama voikukka :), vaikka jossain vähän sivummalla.

6. Hylkää kemikaalit.

7. Avaa mesibaari perhosille.

8. Istuta pihapiiriin eri aikaan kukkivia kasveja.
Esimerkiksi krookuksia keväällä ja astereita syksyllä.

Kukkakärpäsiin kuuluva ampiaisvieras viihtyi tähkäpunalatvassa.

9. Parvekkeellakin voi olla pölyttäjäystävällinen.
Itselläni lasittamattomalla parvekkeella vierailee kimalaisia ja ampiaisia,
viime vuonna näin muutaman mehiläisenkin.
Esimerkiksi kukkivat yrtit ovat hyviä mesikasveja parvekkeelle,
olen kokeillut mm. erilaisia minttuja ja laventeleita.

Eristalis-suvun kukkakärpäset kosiopuuhissa.

Ps. Hyönteishotelleja on markkinoitu viime vuodet ahkerasti hyvänä asiana.
Yllätyinkin, kun luin Helsingin yliopiston sivujen uutisessa
maatalouseläintieteiden professori Heikki Hokkasen kommentin. 
Hänen mukaansa hotellien ongelmana on, 
että ne tuovat keinotekoisesti yhteen erakkomehiläisiä 
ja saattavat ne alttiiksi loisille ja taudeille, jotka leviävät helposti.
Meilläkin mökillä on pari pientä hotellia,
mutta ei niissä kyllä mitään suurta trafiikkia ole näkynyt.
Ehkä sen vuoksi, että ympäröivä luonto tarjoaa niin paljon 
luontaisia suojapaikkoja, että hotellihuoneet jäävät buukkaamatta.

Pidetään huolta pölyttäjistä, ne tuovat pötyä pöytään!

Monissa blogeissa on nostettu aihetta esille,
mm. Kivipellon Saila


Kurkkaa myös aiempi kirjoitukseni vuodelta 2017:
Hyväksi havaitut perhoskasvit

22 kommenttia:

  1. Hyvä postaus tärkeästä aiheesta. Puutarhassa voi tehdä pieniä tekoja hyvän asian puolesta.

    VastaaPoista
  2. Meillä on luontaisesti erinomaisen runsas kataus evästä ja suojaa ötököille. Eli täällä on etevät olosuhteet, sääskiäkin ihan tuhottomasti (ikävä kyllä...) mutta osansa nekin ovat isossa kuvassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sääskistä on varmasti hyötyä mm. lintujen ravintona. Mutta hyttyset taitavat olla paarmojen ja punkkien lisäksi sellaisia ötököitä, joita itse yritän välttää. Lähikontakti kun aiheuttaa useimmiten allekirjoittaneelle kutiavia paukamia :)

      Poista
  3. Hieno postaus tärkeästä aiheesta ja ravisuttavasta uutisesta. Jokainen voi omalta osaltaan tehdä edes vähän. Aion käydä läpi oman puutarhani tilanteen ja miettiä, mitä voin tehdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, aina sitä keksii esimerkiksi uusia mesikasveja, joiden kasvatusta voisi kokeilla. Kukkanurmikko kuulostaa myös kivalta, meillä sellainen on luonnostaan mökillä alaniityllä, kun siellä kasvaa niittyhumalaa, josta pörrinkäiset pitävät.

      Poista
  4. Meillä on tuossa 200 m päässä kotipihasta ollut 15 vuotta iso kesantopelto. Siellä kasvoi vaikka mitä! Sen myötä paljon ötököitä ja perhosia! No, pari kesää sitten omistaja sen käänsi ja myrkytti! Kasvattaa siinä nyt kauraa. Ei ole enää ötököitä! Viime kesän perhosbaari jäi käyttämättä. Siellä on oikein varoituskyltit, etteivät ihmiset vaan päästä sinne koiriaan juoksemaan sen myrkyn takia. Näemmä tappaa rikkakasvien lisäksi myös ötökät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi tylsyys! Harmi, että jouduttu käyttämään myrkkyjä. Vähän samalta minusta aina tuntuu, kun mökkitien pientareet joku käy parturoimassa parhaaseen kukinta-aikaan!

      Poista
  5. Hienot kuvat! Kiva, että olit laittanut joidenkin ötökäisten nimiäkin. Muutama näytti tutuilta, joten pitää laittaa nimi muistiin kesää varten. Tämä on tärkeä aihe ja olenkin kerännyt alusta lähtien perhoskasveja omalle pihalle. Toki niissä viihtyvät muutkin pörriäiset. Hyönteishotellitieto oli muuten uusi minullekin. Jäin kuitenkin miettimään, voisiko kotipihan hyönteishotellissa tulla ongelmia tautien ja loisien kanssa. Ainakin meidän viime kesänä laitetussa hotellissa asutut kolot olivat harvakseltaan siellä täällä ja toisaalta hotellissa on paljon muutakin materiaalia kuin pelkästään tietyn kokoisia kolosia, eli pesäpaikkoja löytyy eri lajien edustajille. Ehkä sitten on eri asia, jos on paljon hyönteishotelleja pienellä alueella ja pelkästään tietylle lajille suunnattuja asumuksia. Meilläkin on kyllä niin paljon niitä luontaisia pesäpaikkoja ötököille, että hotelli toimii enemmän silmänilona ja vara-asumuksena.

    Tuohon Tillariinan kommenttiin sanoisin, että EU-tukien takia saatetaan ottaa kesantopelto viljelyyn. Peltoa ei voi käsittääkseni pitää kuin tietyn ajan kesannolla, mutta sitten katkeaa tuet, jos ei viljele jotain muuta välillä. Harmi vain, että myrkyttäminen on oikeastaan ainut tapa, millä ne rikkaruohot saa pois. Jos EU-tuet ovat syy kauran kasvattamiseen ja varsinkin, jos vilja ei kasva pellolla hyvin tai pelto on sen koon tai sijainnin takia hankalasti viljeltävissä, viljelijä voi laittaa pellon taas lähivuosina kesannolle. Joku maataloustukien maksamisen nykytilanteesta paremmin perillä oleva voi korjata, mutta ainakin joitakin vuosia sitten muistaakseni asia oli näin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritän aina tunnistaa kuvaamani ötökät, jos se suinkin on mahdollista. Kukkakärpäslajeja on Suomessa yli 300, joten niiden tunnistaminen ei aina ole kovin helppoa. Apuna on ollut Suomen kukkakärpäset -teos. Suomen ötökät -FB-ryhmästä olen myös saanut tunnistusapua toisinaan.

      Mielenkiintoista taustatietoa tuohon kesantopelto-juttuun!

      Poista
  6. Kauniita kuvia ja niin tärkeää asiaa. Minäkin tein blogiini aikoinaan jutun pihamme perhos - ja mehiläiskasveista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on hyvä, että blogeista löytyy paljon erilaisia vinkkejä hyviksi todetuista perhos- ja pörrinkäiskasveista, sillä joku kasvi voi toimia jossain päin Suomea ja joku toinen taas jossain muualla päin.

      Poista
  7. hyvä postaus aiheesta ja ihanat kuvat! Tuo on loistava uutinen että peltojen laidalla olisi myös kukkavyöhykkeitä, sitä kautta annetaan edes jotain takaisin myös luonnolle. ♥ Toivottavasti sama idea otettaisiin myös Suomessa käyttöön!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoista kuulla viiden vuoden jälkeen, miten projekti Saksassa onnistui. Tätä on kuulemma testattu pienesti Aasiassa ja Afrikassa, jossa sadot ovat moninkertaistuneet kokeilun aikana.

      Poista
  8. Hei ihanaa, että tämä aihe on herättänyt keskustelua useammassakin blogissa. Niin mielenkiintoista. Mukavaa lukea, sain ajatukset suunnattua pois töistä ihaniin puutarhaideioihin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, keskustelua ja tekoja tarvitaan maailmanlaajuisesti, mutta jokainen voi auttaa asiaa omalta pieneltä osaltaan.

      Poista
  9. Aivan ihani akuvia ja ajankohtainen aihe

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luonnon monimuotoisuuden puolesta jokainen voi tehdä jotain, mutta tietysti valtiot, yritykset, maatalous, teollisuus yms. ovat suuressa roolissa siinä, miten me tätä maapalloamme kohtelemme.

      Poista
  10. Kiitos, tärkeä aihe ja ajatuksia herättävä :). Suren pihalla lenteleviä kimalaiskuningattaria joka kevät. Vaikka on krookuksia, niin ne eivät jostain syystä kelpaa niille. Onkohan niissäkin niin paljon eroja? Viime keväänä ostin kuningarttaria varten puutarhamyymälästä minialppiruusuja. Ne tulivatkin todella tarpeeseen. Saa nähdä ovatko minialppiruusut selvinneet talvesta, ne kun eivät kestä kovia pakkasia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikaisin keväällä kukkivista kasveista myös esim. helmililjojen ja idänsinililjojen sanotaan olevan hyviä mesikasveja. Meillä ainakin perhoset viihtyvät juurikin scilloissa.

      Poista
  11. Hyviä vinkkejä, kiitos :) Eniten huolettaa maatalouden käyttämät myrkyt, niihin pitäisi puuttua ekaksi. Me pienet ihmiset voimme onneksi tehdä pikkutekoja. Tavallaan luonnollisessa puutarhassa nämä jutut hoituvat itsekseen ilman sen kummempia kommervenkkejä. Jostain luin, että hyvin aikaisin keväällä on eniten pulaa mehikasveista, joten ihmisten pitäisi istuttaa enemmän pikkusipulikukkia. Sinulla on varmaan siellä mökillä paljon onnellisia pörriäisiä, ihanaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, että keväisin on varmasti suuri tarve mesikasveille, meilläkin mökillä ne vaan suurin osa pitää piilottaa kananverkkojen sisälle, koska muuten puput ja peurat popsivat ne, mutta onneksi kimalaiset osaavat suunnistaa riittävän suurisilmäisen verkon sisäpuolelle :)

      Poista

Viestisi lämmittää mieltäni, kiitos siitä!